Vuonna 2004 valmistunut Million Dollar Baby on Clint Eastwoodin ohjaajauran huippukohtia, ja roolisuorituskin on loistava.
Eastwoodin esittämä Frankie Dunn on erinomainen mutta luonteeltaan etäinen ja varovainen nyrkkeilyvalmentaja. Kovasta ammattitaidostaan huolimatta Frankie pyörittää pientä ja nuhjuista nyrkkeilysalia yhdessä silmävamman saaneen entisen valmennettavansa Eddien (Morgan Freeman) kanssa.
Frankie arastelee viedä suojattiaan suuriin ja rahakkaisiin titteliotteluihin, joten turhautuneet ja lahjakkaat nyrkkeilijät etsivät rohkeamman managerin. Näin ollen Frankie on itse jäänyt paitsi suurten otteluiden kirkkaammista valoista ja mammonasta.
Eräänä päivänä Frankien salille tulee harjoittelemaan jo kolmikymppinen tarjoilija Maggie Fitzgerald (Hilary Swank), jonka ainoa toivo päästä pois ”köyhän valkoisen roskan” häpeäpannasta on nimenomaan nyrkkeily. Frankie vastustelee Maggien tarjousta valmentaa häntä, mutta Maggien sinnikkyys ja Eddien diplomatia pehmentävät lopulta Frankien vastustuksen. Valmennusprosessin aikana heidän välilleen syntyy vahva side. Molemmat ovat käytännössä perheettömiä. Frankie on kadottanut kosketuksen tyttäreensä vuosia sitten.
Maggien kiittämätön äiti ja kohtaloonsa tyytynyt sisko eivät kykene tarjoamaan nuorelle naiselle mielipahaa enempää. Toisiinsa tukeutuen Frankie ja Maggie löytävät uuden suunnan elämälleen.
Million Dollar Baby on yksi Eastwoodin ehdottomista merkkipaaluista. Vaikka se onkin pintapuolisesti nyrkkeilyelokuva, tarinan painotukset menevät paljon pintaa syvemmälle. Se ei ylistä raakaa lajia tai herkuttele lajityypin tavanomaisella kuvamässäilyillä. Toki elokuvan nyrkkeilyotteluissa on aitoa tunnelmaa, niin kuuluu ollakin.
Voiton tuoman euforian toinen puoli on tappion karvas kalkki, mutta nyrkkeilijän kaikkein suurin pelko on silti loukkaantuminen tai vakava vammautuminen. Juuri tämän puolen nyrkkeilystä Eastwood tarjoilee niin, että veren maun voi melkeinpä maistaa suussaan.
Hilary Swank pääsi todistamaan loistavat näyttelijän kykynsä elokuvassa Boys Don’t Cry (1999). Million Dollar Babyssä Swank laittoi itsensä likoon niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hän on maailman päähän potkima poikatyttö, joka saa rooliinsa upeasti erilaisia sävyjä. Fyysisellä puolella hän muuntuu ilmiömäisesti hiekkasäkkiin tuskin liikettä saavasta amatööristä nyrkkeilykehien tappavaan tyrmäyskoneeseen.
Morgan Freeman tekee kaikki roolinsa hieman samaan tyyliin: varmasti ja liikoja hosumatta. Mutta mikäpä siinä, jos näyttelijälle on suotu niin paljon karismaa ja näyttelijätaitoja kuin hänelle. Monet Clint Eastwoodin elokuvat tihkuvat äijämäistä testosteronia, ja ovat pohjimmiltaan kuvauksia yksinäisen suden taistelusta olemassaolonsa puolesta. Onneksi Million Dollar Babyssä on annettu Hilary Swankille hienosti tilaa jämerän Eastwoodin vastapainona.
Pitkään Million Dollar Babyn edetessä näyttää siltä, että se ei kerro nyrkkeilyaiheesta mitään uutta, mutta viimeinen erä tuo elokuvaan uuden ulottuvuuden.
Million Dollar Baby oli vuoden 2005 Oscar-gaalan suurin voittaja. Se palkittiin neljällä pystillä: vuoden parhaan elokuvan palkinnon lisäksi Hilary Swank voitti parhaan naisnäyttelijän, Morgan Freeman parhaan miessivuosan ja Clint Eastwood parhaan ohjaajan kultapystin.
Elokuvan voi tällä hetkellä katsoa Viaplaysta. Alla traileri.
Arvio: Hannu Liekso
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.