Vuoden 2015 animaatiohitin Inside Out – Mielen sopukoissa positiivinen päätös oli myös pahaenteinen. Tunteet Ilo, Suru, Kiukku, Pelko ja Inho tutkivat Rileyn pään sisällä uutta kontrollipaneliaan ja sen uutta elementtiä ”puberteetti”. Ilo toteaa: ”Riley on nyt 12. Mitä voisi tapahtua?”
Yhdeksän vuotta myöhemmin saapuvassa jatko-osassa aikaa on kulunut toista vuotta. Riley on sopeutunut uuteen kouluun ja saanut uusia ystäviä. Sitten, käytännössä yhden yön yli, kaikki muuttuu. Puberteetti-hälytin pärähtää ja kaikki menee uusiksi tunteiden päämajassa: Riley on virallisesti teini-iässä.
Inside Out 2 sukeltaa jälleen Rileyn mielen sopukoille, kun vanhat tutut tunteet joutuvat kohtaamaan odottamattoman: tunnekontrollihuoneen joutuminen remonttiin ilmaisun monissa merkityksissä ja ennen kaikkea uusien tunteiden saapumisen. Ilo, Suru, Kiukku, Pelko ja Inho kohtaavat Ahdistuksen – eikä hän ole yksin.
– Ahdistus oli ilmiselvä uusi päähahmo, toteaa ohjaaja Kelsey Mann.
– On helppo samastua siihen, kuinka se ilmestyy teinin elämään. Tutkin, mitä aivoissamme tapahtuu siinä iässä, ja sain idean päämajaan iskeytyvästä purkupallosta. Pääkopan sisustus menee uusiksi, kun vanha revitään alas. Sellaiselta kaaokselta teini-ikäisyys tuntuu.
Ahdistuksen seuraksi kaaosta luomaan saapuvat Kateus, Nolous ja Ennui, jonka Ilo ristii Voivoiksi.
– Jos on ikinä kysynyt teiniltä, miten päivä meni, ja vastaus on: ”Ihan ok”, vastaaja on Ennui, Mann selittää.
Edellisen osan ohjannut Pete Docter, joka nyt toimii Pixarin luovana johtajana, kertoo, että oli tietysti selvää, että tunteita on enemmän kuin viisi.
– Elokuvan maailma ja tarina olivat tarpeeksi mutkikkaita, joten oli tarve yksinkertaistaa asioita. Jatko-osa mahdollisti tunteet, joita emme silloin voineet käyttää. Tietysti lapsetkin tuntevat noloutta ja kateutta, mutta minusta huijauksemme oli reilu ottaen huomioon miten ne astuvat etualalle teini-iässä.
– Ahdistus on ollut mukana kuvassa alusta asti, mutta viime vuosien vaikutus meihin kaikkiin yleisesti ja teineihin erityisesti sai siitä puhumisen tuntumaan ajankohtaiselta, jatkaa tuottaja Mark Nielsen.
Tärkeät kamalat tunteet
Hermostunutta energiaa sykkivä Ahdistus ryhtyy innoissaan varmistamaan, että Riley on valmistautunut kaikkiin negatiivisiin lopputuloksiin. Hän on päättänyt varmistaa, että Riley sopii high schooliin hinnalla millä hyvänsä. Rileyn Ahdistus haluaa, ettei tyttö tee ainuttakaan virhettä ja on aina kymmenen askelta edellä pohtiessaan joka valinnan pahimpia mahdollisia seurauksia.
– Yrittäessään varmistaa, että Riley on turvassa ja muiden hyväksymä, Ahdistus pakottaa Rileytä muuttumaan. Kaikki me muutumme teini-iässä. Mutta pitääkö meidän hylätä todellinen minämme, jotta meistä pidettäisiin? Mann pohtii.
Tarinavastaava McKenna Harris väittää kuitenkin, että vaikka Ahdistus on tuttujen hahmojen vastustaja, hän ei ole pahis.
– Alusta asti halusimme käsitellä monien, erityisesti nuorten naisten kamppailua täydellisyyden kanssa. Ajattelimme, ettei ahdistus voi olla täysin pahasta, sillä on tarkoitus elämässämme. Siksi käsittelimme Ahdistusta myötätunnolla, hän haluaa vain Rileyn parasta.
Ahdistus ottaa työnsä vakavasti ennakoidessaan kaiken, mikä voi mennä pieleen, ja projisoidessaan mielikuvia Rileyn mieleen. Apuna on Mielikuvitus-ryhmä, jonka työtilaa inspiroi Pixarin animaatiotiimin toimisto. Tiimi kuvitti pelottavia mahdollisuuksia, joita AD Laura Meyer työsti taaksepäin Mielikuvitus-tiimin hahmotelmiksi.
Kuvaaja Adam Habib kuvaili projektioita synkiksi päiväuniksi.
– Ne ovat vääristyneitä visioita tulevaisuudesta. Se vaati tiettyä ulkoasua, äärimmäistä Ahdistuksen kuvakieltä. Niiden on tarkoitus olla hieman vääristyneitä, emme halunneet niistä hiottuja ja miellyttäviä.
Kateus on ehkä pieni, mutta se tietää mitä haluaa: kaikkea mitä Rileyllä ei ole.
– Kateus on se ”oi kunpa” -fiilis, jonka teinit tuntenevat hyvin. Lopulta se on kuitenkin tärkeä Rileyn tavoitteiden asettelussa, Mann kuvailee.
Nolous haluaisi olla näkymätön, mutta se on vaikeaa, kun on isokokoinen ja helposti helakan punainen.
– Hän on usein viimeinen tekijä Rileyn kontakteissa muihin ihmisiin. Mutta hän herää todella henkiin kohdatessaan Surun. He ymmärtävät toisiaan. Nolous on samanlainen herkkä ulkopuolinen kuin Suru oli ensimmäisessä elokuvassa, selostaa tarinavastaava John Hoffman.
Ennui ei voisi välittää vähempää. Hän on tylsistynyt ja veltto ja tuo Rileyn luonteeseen apatiaa, kun siltä tuntuu.
– Ennui on se teinitunne, ettei välitä tai halua ottaa kantaa, Hoffman kuvailee. – Ennuin ryhti on kuin märällä nuudelilla ja se on kasvanut kiinni teknologiaansa.
Käsikirjoittaja Meg LeFauve huomauttaa, että vaikka Ennui tuntuu sulkeutuneelta, hän auttaa Rileytä tarjoamalla suojamekanismin, jolla tyttö voi nollata dramaattisen tilanteen.
– Ennuin tärkeä tehtävä on myös luoda etäisyyttä teinin ja vanhempien välille, LeFauve jatkaa. – Tiedän kokemuksesta, ettei se ole vanhemmista hauskaa.
Lue myös: Abstrakti aihe on saatu konkretisoitua hauskalla ja sydämellisellä tavalla
Kuvat ja haastattelut: Walt Disney Studios
Toimittanut Jouni Vikman