Tasa-arvosta käytiin kovaa taistelua 1970-luvulla – Konservatiiviset kotiäidit vastaan radikaalit feministit

Mrs. America -sarja pureutuu tasa-arvoa vaativien ja sitä vastustavien naisliikkeiden väliseen taisteluun Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Phyllis Schlafly oli konservatiiviset kotiäidit mobilisoinut dynamo, jota näyttelee Cate Blanchett. Sarjan luoja ja pääkäsikirjoittaja Dahvi Waller kertoo Episodille tasa-arvotaistelun taustoista ja kulisseista.

20.6.2020 06:30

Feministiliike eli uutta kukoistuskauttaan 1970-luvulla, kun se pyrki saamaan Yhdysvaltain perustuslakiin pykälän sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Tasa-arvolain uskottiin tulevan ratifioiduksi kaikissa osavaltioissa. Vuonna 1972 siltä puuttui vain kymmenen osavaltion hyväksyntä, kun lakiehdotusta vastaan nousi yllättävän voimakas ja ristiriitainen hahmo, Phyllis Schlafly (1924–2016).

Hän oli kuuden lapsen äiti, aktivisti, poliitikko ja kirjailija, joka vastusti tasa-arvolakia ja feminismiä. HBO Nordicin sarjassa Schlafya näyttelee Cate Blanchett, jonka suoritusta on ylistetty laajalti.

Sarjan luoja, käsikirjoittaja ja tuottaja Dahvi Waller (Mad Men, Täydelliset naiset, Rouva presidentti) myöntää Blanchettin olleen ainoa näyttelijä, jota pyydettiin roolin.

– Jonkun vähemmän ansiokkaan näyttelijän käsissä Schlaflysta olisi tullut yksiulotteinen karikatyyri. Cate toi rooliin monia kerroksia ja toi esille hahmon inhimillisyyden. Se on lahja, toteaa Waller puhelimessa Episodille.

Blanchett on kaksinkertainen Oscar-voittaja (Blue Jasmine, Lentäjä), joka on kotonaan historiallisissa draamoissa. Hän on näytellyt Katherine Hepburnia (Lentäjä), Bob Dylania (I’m Not There) ja kuningatar Elisabet I:stä peräti kahdesti. Haasteet saavat näyttelijän kukoistamaan.

– Pieni pelko pitää minut varpaillani. Aina ei kuitenkaan voi onnistua, eikä kaikkia voi koskaan miellyttää. Taiteessa ei ole selkeää voittajaa, joten menestyksen mittaaminen on vaikeaa. Mutta jos kohdalleen tuleviin riskeihin ei tartu, mitä muuta voi tehdä? Toistaa samaa kaavaa? Blanchett järkeili muutamia vuosia sitten Episodille.

Schlaflya tunnetumpi sarjassa esiintyvä vaikuttaja on Yhdysvaltain feministiliikkeen keulakuva Gloria Steinem (Rose Byrne). Siitä huolimatta ja myös sen takia laajempi tarina kerrotaan monen eri henkilön näkökulmista. Jokainen jakso on nimetty yhden päähenkilön mukaan, ja esiin nousevat taisteluparin lisäksi myös demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuonna 1972 ensimmäisenä mustana naisena asettunut Shirley Chisholm (Uzo Aduba), feministiliikkeen äiti Betty Friedan (Tracey Ullman), ja sen johtohahmoihin kuulunut juristi Bella Abzug (Margo Martindale).

Suurin osa sarjassa esiintyvistä hahmoista pohjautuu historialliseen henkilöön, mutta Schlaflyn vaikutuspiiriin kuulunut kotiäiti Alice Macray (Sarah Paulson) on yksi sen fiktiivisistä hahmoista ja myös yhdistelmä eri henkilöistä.

Tasa-arvon takapakki

Waller viihtyy perhetaustansa viitoittamana poliittisten ja historiallisten aiheiden parissa.

– Kun aloin tutkia taistelua tasa-arvolaista, huomasin, miten ajankohtainen aihe on edelleen. Halusin nimenomaan tuoda sarjassa esille suuria linjoja ja konflikteja, joiden vaikutus näkyy vielä tänäkin päivänä, Waller vakuuttaa.

Tasa-arvokeskustelua käydään nykyään Me too- ja Time’s Up -liikkeiden kautta, jotka saivat tulta alleen vuoden 2016 presidentinvaaleista.

Vastaava tuottaja Stacey Sher (Pulp Fiction, Erin Brockovich, The Hateful Eight) alkoi ideoida sarjaa juuri vuonna 2016, jolloin Hillary Clintonin odotettiin nousevan presidentiksi. Sarja olisi näyttänyt, miten pitkälle tasa-arvo oli edennyt Yhdysvalloissa Schlaflysta ja hänen liittolaisistaan huolimatta. Kun ennakoitu vaalitulos ei toteutunut, Waller joutui muuttamaan käsikirjoituksen painopistettä.

– Taustatyön tekeminen sai minut tajuamaan, miten vähän olemme edistyneet niistä ajoista. Käymme edelleen samoja keskusteluja kuin 1970-luvun uskomattomat naiset. Olemme taistelleet niin pitkään saadaksemme äänemme kuuluville, toteaa Waller.

Vaikka mediamaailma on nyt erilainen, valeuutisia on ollut aina ja tiedon levittämisessä on sama ongelma kuin 70-luvulla: vastaanottaja.

– Aivan kuten nykyään, myös tuolloin ihmiset hakeutuivat sellaisen tiedon pariin, joka tuki heidän vallitsevia käsityksiään. Omien ajatusmallien haastamiseen tai peräti muuttamiseen tarvitaan rohkeutta.

Koti, uskonto, isänmaa

Schlaflyn alkuperäinen intohimo oli puolustuspolitiikka ja kommunismin selättäminen. Hän kirjoitti siitä merkittävän raportin vaikutusvaltaisen juristiaviomiehensä Fredin (John Slattery) kanssa. Schlafly myös ajoi republikaanipuolueen uskonnollisen oikeiston helmaan vuonna 1972 perustamansa konservatiivisen Eagle Forum -järjestön avulla ja painottamalla perinteisiä perhearvoja.

Rose Byrne on Gloria Steinem.

– Hän aloitti ruohonjuuritasolta ja loi konservatiivisista perheenäideistä koostuvan liikkeen, joka oli hyvin tehokas reaganismin levittämisessä ja puolueen siirtämisessä äärioikealle. Hän oli hyvin tietoinen median vallasta ja osasi käyttää oikeita sanoja saadakseen asialleen tarvitsemaansa tukea, Waller toteaa.

Schlafly saarnasi seuraajilleen, miten sukupuolineutraali yhteiskunta kaventaisi naisten saavuttamia etuja. Se olisi etenkin iäkkäämmille kotiäideille kohtalokas, jos heidän pitäisi lähteä kilpailemaan miesten kanssa työmarkkinoille ilman koulutusta tai taitoja. Laki pakottaisi naiset myös etulinjaan sodissa ja käyttämään samoja vessoja miesten kanssa. Schlafly sai näiden väitteidensä avulla peloteltua laajan rintaman kotiäitejä taakseen. Heidän kampanjansa purivat poliitikkoihin niin hyvin, että feministiliike joutui koville.

– Ainakin 95 prosenttia hänen järjestöönsä kuuluneista naisista oli uskonnollisia; katolisia, evankeelisia, mormoneja, joten uskonto vaikutti vahvasti heidän arvoihinsa ja ajatusmaailmaansa. Tämän valossa on ymmärrettävää, että he pelkäsivät tasa-arvolain tarkoittavan sukupuolineutraalia yhteiskuntaa. Uskonnollisen käsityksen mukaan miehet ja naiset on luotu erilaisiksi, joten siihen kajoamisen uhka sai heidät taistelemaan.

Kaksi vuotta sarjaa kehittäneen Wallerin tavoitteena oli oppia ymmärtämään eri näkökantoja omaavia hahmoja ja sitä, miten he vetosivat niin moniin naisiin.

– Suhtauduin kaikkiin hahmoihin empaattisesti. Empatian kautta pystyy samastumaan sellaiseenkin hahmoon, jonka ajatusmaailma on täysin päinvastainen kuin oma ideologia.

Tämän lähtökohdan ansiosta mitään ryhmää ei demonisoida sarjassa, vaan asiat esitetään katsojalle neutraalilta pohjalta.

Koronan jälkeinen maailma

Mad Menistä Emmy-palkinnon voittanut Waller on ensimmäistä kertaa urallaan käsikirjoittamisen lisäksi myös sarjan tuotannosta päävastuullisen showrunnerin tehtävässä.

– Kirjoittaminen on yksin tai ryhmässä ahertamista, mutta yhden työn tekemistä. Showrunnerina pitää miettiä kaikkia tuotantoon liittyviä asioita, kun on kaikesta vastuussa. Huomasin, että se on mahdoton tehtävä yhdelle ihmiselle, etenkin kun aika oli jatkuvasti kortilla. Olisin toivonut lisää tunteja päivään. Onneksi sain apua ja neuvoja seestyneemmiltä showrunnereilta ja kirjoittajilta, Waller naurahtaa.

He kaikki ovat nyt työttömiä koronaviruksen takia. Waller kantaa suurta huolta heidän toimeentulostaan.

– Toivon, että pääsemme pian jatkamaan töitä turvallisesti. Olen todella surullinen kaikkien kuvausryhmän jäsenten takia, ja palan itsekin halusta päästä uusien tuotantojen pariin. Tätä koronakaranteenia on kestänyt niin pitkään.

Tracey Ullman on Betty Friedan.

Kirjoittaja pohtii minkälaisen sarjan hän kirjoittaisi koronaviruksen jälkeisestä maailmasta.

– Sen pitäisi olla vaihtoehtoisessa todellisuudessa tapahtuva historiallinen scifidraama! Taaksepäin katsominen on niin paljon helpompaa, kun tiedämme mitä on tapahtunut. Miten voisin luoda vuoteen 2020 sijoittuvan sarjan, kun emme edes tiedä, miltä maailma näyttää huomenna? Pitävätkö kaikki maskia? Sallitaanko enää suuria joukkokokoontumisia? Historiallisen draaman kehittäminen on huomattavasti turvallisempaa. Tämän tilanteen suhteen on mahdotonta tietää, miten se päättyy, huokaa Waller.

Teksti Johanna Juntunen
Kuvat HBO Nordic