Alastomuus, seksi, väkivalta ja turmeltunut käyttäytyminen – näitä ei 1960-luvun Suomessa katsottu hyvällä. Valtion elokuvatarkastamo näki tarpeelliseksi suojella suomalaista elokuvayleisöä kaikelta edellä mainitulta pahalta, joten yksi sun toinenkin elokuva joutui sensuurin kohteeksi. Onneksi muutamasta aikoinaan leikatusta elokuvasta jäivät säilöön nuo sensuurisyistä poistetut kohtaukset, ja yli puoli vuosisataa myöhemmin ne on palautettu paikoilleen.
Kuu oli liian vaarallinen
Toivo Särkän (1890–1975) ohjaama ja käsikirjoittama Kuu on vaarallinen (1961) perustuu tanskalaisen Hans Severinsenin romaaniin. Ilmestyessään poikkeuksellisen rohkea elokuva ei ollut ainoastaan kotimainen yleisömenestys, vaan se saatiin hyvin kaupaksi myös ulkomaille. Elokuva myytiin jopa 36 maahan.
Kuu on vaarallinen kertoo nuoresta mannekiinista Elsi Pettisestä (Liana Kaarina), joka liftaa huomattavasti vanhemman johtaja Sten Lehtojan (Toivo Mäkelä) kyytiin. He päätyvät Stenin huvilalle, jossa hauskanpidon ohessa alkavat romanssin kukat kukoistaa.
Elsi törmää kuitenkin myöhemmin Reino Tuomaiseen (Esko Salminen), nuoreen hurmuriin, joka ei pysty irrottamaan katsettaan kylille saapuneesta kaunottaresta. Eikä aikaakaan, kun Elsi on yhtä lailla ihastunut tähän uuteen tuttavuuteen.
Sitten tapahtuu jotain järkyttävää: onnettomuus, joka muuttaa kaiken. Onnettomuus, joka täytyy salata kaikilta muilta.
Ilmestyessään Kuu on vaarallinen sai kriitikoilta lähes yksimielisen teilauksen. Vuosikymmeniä myöhemmin arvostus sitä kohtaan alkoi kuitenkin herätä, ja lopulta tästä film noir -henkisestä tuotoksesta kasvoi pieni kulttielokuva. Leffan starttilaukaus Suomessa oli kuitenkin hankala jo ennen ensi-iltaa.
Elokuvatarkastamo piti elokuvaa liian hurjana ja vaati siihen leikkauksia. Yli puoli minuuttia lyhennetylle 106-minuuttiselle versiolle annettiin ikärajaksi K-16. Leikatut hetket jäivät kuitenkin onneksi talteen, ja ne palautettiin paikoilleen vuosikymmeniä myöhemmin. Tänä päivänä onkin mahdollista katsoa elokuvasta sensuroimaton 107-minuuttinen versio.
Ensimmäiset poistetut sekunnit tulevat elokuvan 47. minuutilla. Alastonuinnille menevä Elsi huutaa Reinolle: ”Tää on kauheen kylmää! Kauemmaksi!” vaikka välimatka Reinoon on jo valmiiksi pitkä. Pikaisen uinnin jälkeen Elsi juoksee alasti kohti rantaa. Tätäkin piti 1960-luvulla lyhentää muutaman sekunnin verran.
Huomattavasti vaikuttavampi lisäys nähdään 85. minuutilla. Synkän hautauskohtauksen jälkeen lapioimispuuhissa ollut mies palaa Elsin eteen. Alkuperäinen suomijulkaisu päättyi tähän, mutta leikkaamattomassa versiossa kohtaus jatkuu vielä parisenkymmentä sekuntia: Elsi riisuu paitansa, siirtyy lattialle makaamaan ja mies siirtyy hänen päällensä suutelemaan kiihkeästi.
Tämä jälkimmäisen lisäys saa näkemään koko hautauskohtauksen entistäkin synkemmässä valossa, sillä nyt hahmojen reagointi juuri tapahtuneeseen on jopa odottamatonta.
Edellä mainitut alun perin poistetut 35 sekuntia eivät tarinan kokonaisuutta muuta. Mutta pääasia on kuitenkin, että elokuva on nyt mahdollista nähdä ohjaajan tarkoittamassa muodossaan.
Kuu on vaarallinen oli siis Suomessa alun perin sensuroitu ja sen ikäraja oli K-16. Vuoden 2015 uudelleenluokittelussa kyseinen versio sai ikärajan K-12. Vuonna 2023 näki päivänvalon elokuvan leikkaamaton versio, joka sai ikärajakseen K-7. Niin ne ajat muuttuvat.
Ota minut sensuroituna
Åke Lindmanin (1928–2009) ohjaama ”Jengi” (1963) kertoo maalta kaupunkiin muuttaneista nuorista, jotka tutustuvat ja liittyvät pikkurikoksia tehtailevaan porukkaan. Juhlimiseen ja yleiseen oleskeluun perustuva elämäntapa saa kohtalokkaan illan jälkeen rajun ja peruuttamattoman muutoksen.

Kuu on vaarallisen hautauskohtaus päättyi Suomessa 1960-luvulla tähän kuvaan…

…mutta näin se jatkuu nykyisessä sensuroimattomassa versiossa.
Lauri Jauhiaisen ja Olavi Karun alkuperäiskäsikirjoitukseen perustuvan elokuvan nimi oli alun perin Ota minut nuorena. Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy ennakoi mahdollisia sensuuriongelmia ja pyysi tarkastushakemuksessaan elokuvaa kiellettäväksi alle 18-vuotiailta. Elokuvatarkastamo antoi sille kuitenkin ikärajan K-16, mutta määräsi siihen yli viiden minuutin verran leikkauksia. Elokuvalautakunta tarkisti elokuvan paria viikkoa myöhemmin pitäen ikärajan ja leikkausvaatimukset ennallaan. Tässä vaiheessa vahvistettiin myös vaadittu nimenvaihdos: Ota minut nuorena oli nyt ”Jengi”.
Elokuvan tuottaja valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ”Jengille” lätkäistystä 10 prosentin leimaverosta, mutta tämä ei tuottanut toivottua tulosta. Tuomioistuimen mielestä ”elokuvan siveellistä tasoa ei ole pidettävä tyydyttävänä”.
SF hyödynsi elokuvan nimenvaihdosta mainoskampanjoissaan.
K-16-ikärajan saanut ja viiden ja puolen minuutin verran sensuroitu ”Jengi” (95 min) uudelleenluokiteltiin vuonna 2014, jolloin se sai ikärajan K-12. Vuonna 2023 tarkistettiin elokuvan leikkaamaton 101-minuuttinen versio; se sai yhtä lailla ikärajan K-12.
Leikkaamattomassa versiossa nähdään seuraavat lisäykset: Elokuvan 18. minuutilla nähdään ensimmäiset, yhteensä noin 30 sekuntia kestävät lisäykset. Luvassa on enemmän strippailua naisen kaatuessa lopulta sohvalle miehen päälle. Mies tokaisee muille, että heidän on saatava olla kahden. Muut poistuvat toiseen huoneeseen, vaan Kalle (Ville-Veikko Salminen) jää kurkkimaan avaimenreiästä pariskunnan lemmenleikkejä.
Viittä minuuttia myöhemmin kaksi naista alkaa tapella. Heidän lattiapainiskeluaan näytetään noin 15 sekuntia enemmän.
Hetkeä myöhemmin jengiläiset ahdistelevat Eevaa (Tarja Nurmi). Yksi miehistä ottaa hänestä kiinni ja tokaisee: ”Nyt sä oot mun kimma.” Kyseinen sensuroitu lause mainitaan vähän myöhemmin uudelleen, ja se kuullaan myös leikatussa versiossa.
27. minuutilla Eeva on raahattu asuntoon. Yksi jengiläinen lyö hänet lattialle ja yrittää raiskata hänet. Miehen äiti tulee kuitenkin paikalle ja keskeyttää yrityksen. Tämän kohtauksen lisäykset ovat yhteiskestoltaan puoli minuuttia.
47. minuutin kohdalla Kalle repii heidän edellään ajaneen auton kuljettajan ulos autosta ja lyö tätä. Sensuroimaton versio jatkuu tästä vielä puolitoista minuuttia eteenpäin lyödyn vieriessä rinnettä alas jengiläisten juostessa perään. Piekseminen jatkuu kunnes kuljettajan vaimo yrittää pysäyttää sen. Kalle lyö naista, ja kun tämä putoaa maahan, ymmärtää hän menneensä liian pitkälle. Jengiläiset pakenevat paikalta.
Kun nuoret ovat päässeet 55. minuutin kohdalla veden äärelle, alkaa Kalle pähkäillä syntyjä syviä. Leikkaamattomassa versiossa hän sano: ”Ei oo mitään tekemistä. Kai täst täytyy mennä petiin. Ja ilman naista.”
Neljää minuuttia myöhemmin on taas juhlien aika. Tässä versiossa niitä seurataan 55 sekuntia pidempään. Luvassa on Pipsan (Liana Kaarina) riisuuntumista, laulua ja tanssimista.
Hieman ennen loppua, 92 minuutin kohdalla, tulee viimeinen lisäys. 10 sekuntia kestävässä hetkessä Kalle avaa Pipsan mekon ja hyväilee tämän rintoja.
”Jengin” leikkaamaton versio on kaikin puolin iskevämpi kokemus. Alun perin julkaistu leikattu versio ei siis ole enää suositeltava valinta, paitsi ehkä kuriositeetin vuoksi.
Poliittiset leikkaukset
Kotimaisia elokuvia on sensuroitu ja jopa kielletty myös jälkikäteen. Aktivistit (1939) ja Helmikuun manifesti (1939) joutuivat toisen maailmansodan jälkeen leikkauksen kohteiksi – ja mistäpä muusta kuin ulkopoliittisista syistä. Myös niihin on palautettu sodan jälkeen poistetut mutta ensi-iltakopioissa olleet kohtaukset takaisin siltä osin kuin leikatut osat ovat löytyneet.
Risto Orkon ohjaama Aktivistit on vuosiin 1916–1917 sijoittuva historiallinen elokuva, jossa senaattorin tytär Marja (Helena Kara) ja luutnantti Jakola (Tauno Majuri) juonivat itselleen santarmieversti Vasiljevin (Ville Salminen) haltuun päätyneen listan aktivisteista.
Suomi-Filmi leikkasi 9.4.1939 ensi-iltansa saanutta elokuvaa jälkikäteen. Poiston kohteeksi joutui aktivistien pako maaseudulla. Kyseinen hetki palautettiin paikalleen vuonna 2019.
Toisen maailmansodan jälkeen Aktivistit määrättiin hyllytettäväksi. Esityskiellosta se vapautui 10.12.1986.
Helmikuun manifesti on yhtä lailla historiallinen elokuva. 1900-luvun alkuun sijoittuvan Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaamassa elokuvassa tuomarin poika Jaakko (Tauno Palo) ryhtyy aktivistiksi tutustuen samalla luokkatietoisen työläisnaisen kanssa. Vuonna 1905 heidän tiensä eroavat ideologisista syistä. Kansalaissodan lähestyessä naisen sisko Aino (Regina Linnanheimo) rakastuu Jaakkoon ja joutuu valitsemaan puolensa.
Helmikuun manifesti oli ensi-iltansa 19.2.1939 aikaan lapsilta kielletty, mutta 8.3.1939 se muutettiin lapsille sallituksi.
Toisen maailmansodan jälkeen tuottaja lyhensi elokuvaa noin yksitoista minuuttia. Poistot painottuivat elokuvan loppuosaan, muun muassa maaliskuuhun 1917 ja vuoden 1918 kansalaissotaan. Vuoden 1946 uusintatarkastuksessa elokuva joutui kuitenkin esityskieltoon (ikäraja: KK, kielletty kokonaan), joka pysyi voimassa tuottajan toistuneista esityslupa-anomuksista (1948, 1950 ja 1963) huolimatta. Elokuva vapautui kiellosta vasta 30.4.1987, jolloin ikäraja muuttui takaisin sallituksi. Vuoden 2015 elokuva tarkastettiin jälleen kerran, ja sen ikäraja on ollut sittemmin K-12.
Vuonna 2005 Suomen elokuva-arkisto palautti kaikki säilyneet, aikoinaan tehdyt leikkauspoistot takaisin elokuvaan.
Syvä kumarrus kaikille arkiston työntekijöille, joiden ansiosta voimme nyt nähdä kaikki nämä artikkelin elokuvat sensuroimattomassa muodossaan.
Erityiskiitokset: Tommi Partanen / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)
Miten nähdä artikkelin elokuvat
Kaikki artikkelin elokuvat on nähtävissä Elonetissa, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ylläpitämässä verkkopalvelussa. Huomioi kuitenkin seuraavat:
”Jengi” on katsottavissa kahtena eri versiona. Alkuperäinen sensuroitu versio on kestoltaan 95 min 1 sek ja sensuroimaton 100 min 35 sek. Jälkimmäisessä on maininta ”sisältää alkuperäiset sensuuripoistot.”
Kuu on vaarallinen on yhtä lailla katsottavissa kahtena eri versiona. ”Alkuperäinen sensuroitu versio” -maininnalla varustettu leikattu julkaisu kestää 105 min 34 sek. Sensuroimattoman version pituus on 106 min 9 sek.
Teksti: Tom Kajaslampi
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.