Heti esipuheessa tietokirjailija Juri Nummelin huomauttaa, että Suomalaisen elokuvan lyhyt historia ei ole perinpohjainen tietokirja kotimaisesta elokuvasta. Kyseessä on teos, jonka avulla kunkin on mahdollista ottaa haltuun suomielokuvan historia kadonneista mykkäfilmeistä Hytti nro 6:een.
Luvut ovat selkeitä ja simppeleitä: Elokuvan varhaisvaiheet, Äänielokuva ja studiokausi, Studiot sodan jälkeen, Uusi aalto, 80-luku, 90-luku ja uusi vuosituhat. Ekstrana mukana on vielä lyhyt katsaus kotimaiseen animaatioelokuvaan.
Lukujen lisäksi kirjassa on lyhyet elämäkerrat tärkeimmistä elokuvantekijöistä, kuten Mikko Niskasesta, Kaurismäen veljeksistä ja niin edelleen.
Kirjailijan oma tulkinta nousee teoksessa vahvasti esiin, mikä ei välttämättä ole huono asia. Parasta kirjassa onkin sen freesit näkökulmat, jossa pohditaan esimerkiksi sellaista, voisiko tämän päivän Luokkakokous-elokuvat olla tulevaisuudessa Hei, rillumarei! tai Rovaniemen markkinoilla -elokuvien kaltainen komediaklassikko. Kirja on erityisen antoisa silloin, kun se sitoo kotimaisen elokuvan maailmalla samaan aikaan pyörivien elokuvien kontekstiin.
Tiettyjä pinttyneitä ja pieniä asiavirheitä saattaa havaita: tiukassa on esimerkiksi ajatus, että Jörn Donner olisi joskus ”saanut Oscarin ainoana suomalaisena”, vaikka parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar myönnetään elokuvan tuotantomaalle ja annetaan ohjaajalle, siitäkin huolimatta, että yleensä elokuvien palkinnot myönnetään sen tuottajalle. Donner oli paikalla hakemassa palkintoa, koska Ingmar Bergman ei ollut paikalla.
Välillä kirja tuntuu kotimaisten elokuvien luettelolta, mutta se ajaa kuitenkin asiansa ja täyttää pyrkimyksensä: se käy tärkeimmät elokuvat läpi ja toimii kevyenä johdatuksena suomalaisen elokuvan polusta. Parhaimmillaan se auttaa ymmärtämään nykyhetkeä.
Jesse Raatikainen
★★★★
Suomalaisen elokuvan lyhyt historia. Kirjoittanut Juri Nummelin. Kustantaja Avain. 216 sivua.
