Selviytymispeli The Last of Us sijoittuu hylättyihin kaupunkeihin, jossa elävät tappavan kulkutaudin aiheuttamasta epidemiasta selvinneet eloonjääneet. Elokuvallisia aineksia sisältävän pelin päähenkilöt ovat kylmäverinen Joel ja teinityttö Ellie. He liittoutuvat yhteen selvitäkseen vaarallisesta matkasta Yhdysvaltojen halki
Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on lamaantunut ja jäljellä on enää hylättyjä, luonnon valtaamia rauniokaupunkeja sekä selviytyjien kansoittamia karanteenialueita.
Helsingin rautatieasema. Klikkaa isommaksi.
Ihmiskuntaa kohdannut tuho on peräisin infektiosta, joka on tartuttanut valtaosan väestöstä ja jäljelle jääneet selviytyjät kamppailevat keskenään niukoista resursseista. Vallalla ovat viidakon lait, jolloin kukin vastaa vain itsestään.
The Last of Us sai innoituksensa dokumenttisarjasta Planeettamme Maa. Siinä kerrottiin sieni-infektiosta, joka tarttui muurahaisiin ja levittyi niiden aivoihin. Pelin suunnittelijat lähtivät kehittelemään ideaa siitä mitä tapahtuisi, jos sieni leviäisi ihmiskuntaan.
Luontodokumentin lisäksi pelissä voi nähdä vaikutteita muistakin elokuvista. Pelistä tulee mieleen muun muassa maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuva Tie (The Road) tai televisiosarja The Walking Dead.
Katunäkymä Helsingistä. Klikkaa isommaksi.
Pelin markkinoinnin yhteydessä on julkaistu vaikuttavia kuvia siitä, miltä Suomi näyttäisi luonnon valtaamana totaalisen tuhon jälkeen. Taidokkaasti käsitellyissä kuvissa on visualisoitu miltä Suomen keskeisimmät kaupunkimaisemat Helsingissä, Turussa ja Tampereella näyttäisivät, jos pelin uhkakuvat kävisivät toteen ja Suomi autioituisi.
Voisivatko pelin esittämät uhkakuvat toteutua oikeasti? Mitä jos ne toteutuisivat Suomessa? Asiantuntija vastaa.
– On vaikea kuvitella sen kokoluokan onnettomuutta, joka totaalisesti romahduttaisi yhteiskunnan toimintakyvyn. Sähköisen infrastruktuurin romahduttava uhka yhdistettynä laajavaikutteiseen onnettomuuteen, kuten voimakkaaseen luonnonilmiöön voisi olla sellainen. On epätodennäköistä, että järjestelmä romahtaisi kokonaan tällaisessakaan tilanteessa, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen kertoo.
Tammerkoski. Klikkaa isommaksi.
Yksi suurimmista uhista on katastrofin aiheuttaman poikkeustilanteen pitkittyminen, sillä vahvastikin varautuneen yhteiskunnan varastot tyhjenevät pitkän ajan kuluessa, mikä voi johtaa romahdukseen. Tartuntataudin uhatessa etenkin lääkeaineiden valmiusvarastot ovat avainasemassa.
– Laaja pandemia voi vaatia poikkeuksellisia työjärjestelyitä terveydenhuollolta ja tavaroiden, eläinten sekä ihmisten liikkumisen rajoittamista. Yksilön mahdollisuudet varautua tilanteeseen ovat rajalliset, mutta tilanteen aikana voi toki vähentää tartuntariskiä omilla valinnoillaan, sanoo Peltonen.
Aurajoki. Klikkaa isommaksi.
Peltonen korostaa, että yhteiskunnan tukeen voi luottaa turvallisin mielin, vaikka yksilönkin toiminnalla on merkitystä:
– Lähtökohtana on, että ihan tavallisessakin onnettomuudessa jokaisen tulisi toimia mahdollisuuksiensa mukaan ja auttaa itseään sekä muita ihmisiä. Laajoissa tilanteissa viranomaisapu viipyy, jolloin omatoimisuus ratkaisee. On kuitenkin muistettava, että yhteisöjen voima päihittää yksilösuoritukset ja tällöin esimerkiksi naapureihin tutustuminen voi olla parasta varautumista, Peltonen tähdentää.
The Last of Us julkaistaan 14. kesäkuuta PlayStation 3:lle.
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.