Maaliskuussa 1972 Yhdysvalloissa valkokankaille saapuneesta Kummisedästä (The Godfather) tuli kaikilla mittareilla suurelokuva. Myös Suomessa se oli – K-18-ikärajastaan huolimatta – ensi-iltavuotensa ylivoimainen suosikkielokuva huikealla 638 157 katsojamäärällään.
Mario Puzon (1920–1999) romaanista yhdessä kirjailijan kanssa elokuvakäsikirjoituksen luoneella Francis Ford Coppolalla oli selkkä ja vankka visio. Hänen ohjaustaitonsa eivät jättäneet katsojille mitään epäselväksi. Oman osansa elokuvan ryhdistä kantoi myös Marlon Brando (1924–2004). Hänet huomioitiinkin Oscarilla parhaasta miespääosasta. Tähti kuitenkin kieltäytyi palkinnon vastaanotosta Oscar-historian toisena henkilönä (ensimmäinen oli George C. Scott). Brando lähetti amerikanintiaani Sacheen Littlefeatherin vastaanottamaan pystin ja kertomaan kansansa kohtelusta. Elokuva sai myös parhaan elokuvan ja sovitetun käsikirjoituksen Oscarit.
Joulukuussa 1974 ensi-iltansa saaneesta Kummisetä osa II:sta (The Godfather Part II) ei tullut ensimmäisen osan kaltaista menestystä, ja Suomessakin leffateattereihin saapui ”vain” 228 008 katsojaa. Sitä pidetään tästä huolimatta useissa piireissä jopa ensimmäistä elokuvaa parempana. Siinä missä ensimmäinen elokuva kertoi suoraviivaisesti Vito Corleonen (Brando) myöhäisemmästä elinkaaresta, siirtyi toinen osa romaanin mukaisesti välillä seuraamaan Robert De Niron esittämän Viton nuoruusajan elämää. Toisen osan varsinaisessa pääroolissa on kuitenkin Viton poika Michael (Al Pacino).
Kummisetä osa II palkittiin kuudella Oscarilla: paras ohjaus, miessivuosa (De Niro), musiikki (Nino Rota ja Carmine Coppola), sovitettu käsikirjoitus (Puzo ja Coppola) ja lavastus. Lisäksi se oli Oscar-historian ensimmäinen jatko-osa, joka palkittiin parhaana elokuvana. Temppua voi pitää poikkeuksellisena, sillä vastaavaan on sittemmin pystynyt vain Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (Lord of the Rings: The Return of the King, 2003).
Erikoisversion vastentahtoinen synty
Menestyksen huumaamana Coppola ryhtyi Kummisetä osa II:n jälkeen työstämään elokuvaa Ilmestyskirja. Nyt. (Apocalypse Now, 1979). Projekti karkasi kaikin tavoin ohjaajansa hallinnasta studion budjetoimien rahojen loppuessa aivan ennen aikojaan. Jotta elokuva saataisiin valmiiksi, joutui Coppola panostamaan siihen henkilökohtaista omaisuuttaan miljoonien dollarien edestä.
Tilanne johti kuitenkin siihen, että Coppolan omatkin rahat loppuivat. Lisätaaloja ansaitakseen hän suostui leikkaamaan kahdesta ensimmäisestä Kummisetä-elokuvasta uuden erikoisversion televisioesitystä varten: Kummisetä-eepos (The Godfather Saga, 1977). Hän lupautui tähän sillä ehdolla, että kyseinen versio näytettäisiin ainoastaan kerran, lokakuussa 1977.
Tämä eepos-versio nitoo yhteen alkuperäiset Kummisetä– (176 min) ja Kummisetä osa II (201 min) -elokuvat. Kokonaisuus leikattiin kronologiseen järjestykseen, ja mukaan lisättiin poistettuja kohtauksia. Yhdysvaltojen televisiokäytännön mukaisesti tästä 434-minuuttisesta erikoisversiosta sensuroitiin kaikki rajumpi väkivalta ja paljas pinta – kielenkäytön siistimistä unohtamatta. Versio esitettiin televisiossa minisarjana neljänä perättäisenä iltana; jokaisessa osassa oli omat alku- ja lopputekstit.
Kummisetä-eepos oli Coppolan pakon edessä tekemä luomus. Hän painottikin, ettei kyseessä ole ”ohjaajan versio”, vaan päinvastoin. Tästä huolimatta – ja lupauksesta, että kyseinen erikoisversio nähtäisiin vain kerran – eepos jäi elämään elokuvien fanien keskuudessa. Se sai itse asiassa vielä enemmän muokattuja perillisiä.
The Godfather 1902–1959: The Complete Epic julkaistiin Yhdysvalloissa videolla vuonna 1981. Se oli vuoden 1977 Saga-minisarjasta yhteenleikattu 386-minuuttinen elokuvaversio yksillä alku- ja lopputeksteillä. Siinä ei ole läheskään kaikkia Sagaan lisättyjä kohtauksia, mutta sen sijaan väkivalta ja muut sensuroidut hetket on palautettu paikoilleen.
Vuonna 1990 Euroopassa videolla julkaistu The Godfather: The Epic 1901–1959 on Sagan 423-minuuttinen erikoisversio. Siinä on lukuisia kohtauksia, joita ei vuoden 1981 The Complete Epic -versiossa tai myöhemmin tulleessa 1901–1980 -julkaisussa ole.
Vuonna 1992 Coppola leikkasi kaikki kolme Kummisetä-elokuvaa yhtenäiseksi elokuvaksi. 583-minuuttisen The Godfather Trilogy: 1901–1980 -erikoisversion pohjalla on kaksi vuotta aiemmin ilmestyneen The Epic 1901–1959 -julkaisu, joskin muutamia kohtauksia missaten. Sen perään on leikattu Kummisetä osa III pienin muutoksin.
Vuonna 2012 Yhdysvaltojen televisiossa esitettiin The Godfather: A Novel for Television. Kyseessä oli vähän lyhyempi mutta kutakuinkin sama kuin vuonna 1977 nähty Saga. Se oli kuitenkin ensimmäinen teräväpiirto- ja laajakuvaversio kahden ensimmäisen elokuvan yhteenleikatuista Saga/Epic-versioista.
Tammikuussa 2016 HBO esitti vielä yhden version elokuvasta: The Godfather: The Complete Epic 1901–1959. Tämä 423-minuuttinen versio on lähestulkoon identtinen vuoden 1990 The Epic 1901–1959 -Eurooppa-julkaisun kanssa.
Eepoksen voima ja voimattomuus
Käydään seuraavaksi pääpiirteittäin läpi erot kahden ensimmäisen Kummisetä-elokuvan normijulkaisujen ja 423-minuuttisen The Epic 1901–1959 -version välillä.
Ensinnäkin elokuvat on leikattu kronologiseen järjestykseen. Näin ollen The Epic alkaa Kummisetä II:ssa nähdyillä Corleonejen nuoruusvuosista kertovilla takautumilla. Tästä edetään ensimmäisen elokuvan tapahtumiin ja siitä sitten takaisin toiseen osaan.
Sekaan on sijoitettu runsaasti aikaisemmin näkemättömiä hetkiä. Näistä ensimmäinen suurempi lisäys tulee parinkymmenen minuutin kohdalla. Kaksiminuuttisessa kohtauksessa nuori Vito (De Niro) näkee kujalla, kuinka Fanuccin (Gastone Moschin) kurkku viilletään auki. Tämän jälkeen Vito keskustelee tapahtuneesta kauppiaan kanssa.
Vähän yli puolen tunnin kohdalla tulee lähes neliminuuttinen lisäys. Aluksi Vito käy kumppaneineen tapaamassa italialaista aseseppää. Tämän jälkeen he tyhjentävät yhden varaston kaikista naisten leningeistä. Illan pimeydessä Clemenza (Richard S. Castellano) lähtee kauppaamaan vaatteita vihjaten eräälle naiselle mahdollisuudesta saada alennusta ”muita palveluja vastaan”. Aamulla Clemenza palauttaa myymättä jääneet vaatteet Vitolle.
Noin 65 minuutin kohdalla Vito tappaa kaksi miestä. Kyseessä ovat hänen perheensä tappaneen Don Ciccion kätyrit, joista ensimmäisen Vito tappaa veitsellä ja toisen hän hakkaa veneen airolla kuoliaaksi. Kohtaukset kestävät yhteensä kaksi minuuttia.
Häiden jälkeen, noin 100 minuutin kohdalla, Corleonet käyvät sairaalassa tapaamassa vuoteessa makaavaa tuttua, Gencoa. Lähes kolmeminuuttisen kohtauksen aluksi Vito (Brando) kysyy Michaelilta (Pacino) tämän sotamitaleista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tämän jälkeen Genco pyytää kummisedältä apua kuoleman kohtaamisessa.
Kun eeposta on kulunut noin 230 minuuttia, tulee vähän yli minuutin mittainen tunnelmallinen kohtaus. Siinä kostoa hautova Michael kysyy Vitolta Sonnyn kohtalosta. Vito vannoo rauhan nimeen, minkä Michael näkee heikkoutena.
Hyvin mielenkiintoinen lisäys tulee vielä lopputekstien alkaessa. Siinä missä muut versiot päättyvät Michaelin syvään mietiskelyyn kuvan himmetessä ennen tekstejä, tulee The Epic -versiossa vielä puolen minuutin lisäys. Siinä yksinäinen Kay (Diane Keaton) sytyttää sanattomasti useita kynttilöitä. Kuva pysähtyy häneen lopputekstien alkaessa.
The Epic sisältää lukuisia muitakin lyhyitä ja pitkiä lisäyksiä. Etenkin Sonny Corleone (James Caan) saa useita lisäminuutteja. Uutta dialogia on runsaasti, mutta myös muutamia lyhyitä teatteriversioissa nähtyjä hetkiä on poistettu.
Kummisedän eepos-versio on erittäin kaksijakoinen kokemus. Elokuvat nähneille ja niistä pitäville se on sinänsä hyvin vaikuttava elämys. Suurin osa ennennäkemättömistä kohtauksista on mielenkiintoisia ja tarinaa rakentavia. Toisaalta toisen osan alkuperäinen väkevä rytmitys on poissa. Siinä takautumat toimivat mainiosti korostaen tiettyjä dramaattisia hetkiä huomattavasti tätä kronologista esitystapaa voimakkaammin.
Mikäli ei ole nähnyt kahta ensimmäistä osaa laisinkaan, ei eepos-versio toimi läheskään niin hyvin. Tarina on toki kronologisuudessaan täysin vaivaton seurattava, mutta etenemistapa on jo liiankin yksinkertaista. Neliosaisena ja neljänä perättäisenä päivänä (tai yhdeksänosaisena viikon välein kuten Suomessa aikoinaan) katsottuna rytmitys on toki ymmärrettävä ja tavallaan ihan hyväkin, mutta yhteenleikattuna elokuvana hommassa on eri maku.
Näin ollen The Epic -versiota voisi katsella ”hyvin mielenkiintoisena vaihtoehtoversiona”, jota tosin Coppolakaan ei halunnut tehdä. Mutta sanoi hän mitä tahansa: monet lisätyistä kohtauksista ovat todellakin näkemisen arvoisia!
Kummisedän päätös
Vuonna 1990 valkokankaille saapui Kummisetä osa III 162-minuuttisena teatteriversiona. Vuotta myöhemmin siitä tuli videolle 171-minuuttinen Final Director’s Cut. Ihan viimeiseksi se ei kuitenkaan jäänyt, sillä vuonna 2020 julkaistiin ohjaajan alkuperäinen visio, 158-minuuttinen Coda: The Death of Michael Corleone.
Versioissa ei ole varsinaisesti järisyttäviä eroja, mitä nyt Coda on rytmitetty niistä mielenkiintoisimmin. Siitä on myös leikattu pois hyvin paljon Don Altobellon (Eli Wallach) kohtauksia, minkä lisäksi Mary Corleonen (ensi-illan aikaan suorituksestaan pahasti parjattu Sofia Coppola) roolia on käsitelty eri otoksilla ja leikkauksilla.
Codan aiemmista julkaisuista eroava loppu jättää kuitenkin pähkäilemään pitkäksi aikaa. Michael ei nimittäin kuole, vaan jää synkän murheellisena jatkamaan elämäänsä. Täysin yksin, täysin onnettomana.
Niin. Ansaitseeko niin paljon pahaa tehnyt mies rauhallisen ja armollisen kuoleman?
Miten nähdä artikkelin elokuvat?
Kummisetä-elokuvat on saatavilla seuraavissa muodoissa:
Kummisetä ja Kummisetä osa II: Alkuperäinen teatteriversio on saatavilla niin dvd:llä, blu-rayllä kuin UHD:lläkin.
Kummisetä osa III: Alkuperäinen teatteriversio on saatavilla vain UHD:llä. Final Director’s Cut on julkaistu niin dvd:llä, blu-rayllä kuin UHD:llä. Coda-versio julkaistiin blu-rayllä ja UHD:llä.
Kahden ensimmäisen elokuvan yhteenleikattuja versioita on julkaistu seuraavasti:
The Godfather Saga (1977, 434 min) esitettiin Yhdysvaltojen televisiossa (ilmeisesti) vain kerran, eikä siitä ole julkaistu minkäänlaisia tallenteita. Suomessa tämä eepos esitettiin 23.12.1990 alkaen yhdeksänä peräkkäisenä sunnuntaina. Osat olivat kertauksien kera noin 50 minuuttia pitkiä.
The Godfather 1902–1959: The Complete Epic (1981, 386 min) julkaistiin Yhdysvalloissa videolla.
The Godfather: The Epic 1901–1959 (1990, 423 min) julkaistiin Euroopassa videolla ja Japanissa laserdiscillä. Suomessa tämä eepos julkaistiin videolla vuonna 1991, ja PAL-nopeudesta (25 kuvaa sekunnissa) johtuen sen pituus on 406 minuuttia.
The Godfather: A Novel for Television (2012, noin 430 min) on esitetty ainoastaan televisiossa, aivan kuten The Godfather: The Complete Epic 1901–1959 (2016, 423 min).
Kaikki kolme Kummisetä-elokuvaa yhdistävä The Godfather Trilogy: 1901–1980 (1992, 583 min) julkaistiin Yhdysvalloissa videolla ja vuonna 1995 laserdiscillä.
Teksti: Tom Kajaslampi
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.
