1990-luku oli aikaa, jolloin elokuvien tehosteet tehtiin vielä pääosin käsityönä. Lopputulosten laatu vaihteli merkittävästi erityisesti budjettisyistä. Nykysilmin katsottuna osa tehosteista on säilyttänyt näyttävyytensä, kun taas toiset, jo alun perin kömpelömmät, ovat muuttuneet ajan myötä silkaksi huumoriksi. Vuonna 1994 julkaistu Tammy and the T-Rex kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan. Se tehtiin jo alun perin kieli poskella, ja sen tarkoituksellisen kömpelöt tehosteet viehättävät hurmaavalla camp-hengellään. Sen sijaan seuraavana vuonna ensi-iltaan tullut Seitsemän (Se7en) sisälsi erittäin vakuuttavia tehosteita, jotka tukevat täydellisesti elokuvan ahdistavaa ja intensiivistä tunnelmaa. Tämä äärimmäisen painostava elokuva onnistuu puistattamaan katsojia vielä uusintakatseluissakin.
Näitä kahta täysin erilaista elokuvaa yhdistää kuitenkin se, että ne tehtiin antaumuksella ja suurella sydämellä. Lisäksi molemmista on julkaistu vuosikymmenten jälkeen erikoisversiot.
Verimässäilystä teinielokuvaksi
Loppukesästä 1993 kuvatun Tammy and the T-Rex -elokuvan syntytarina on kuin oma elokuvansa. Muun muassa kulttielokuvista Jäävuoren ryöstäjät (The Ice Pirates, 1984) sekä Mac ja minä (Mac and Me, 1988) tunnettu ohjaaja-käsikirjoittaja Stewart Raffill sai kahden viikon ajaksi käyttöönsä mekaanisen T-Rexin. Tämän hänelle lainannut mies ehdotti elokuvan tekemistä dinosauruksen ympärille, joten Raffill ryhtyi tuumasta toimeen. Kuvaukset alkoivat pian viikossa syntyneen käsikirjoituksen valmistumisen jälkeen.
Elokuvan pääosiin palkattiin tuolloin tuntemattomat Denise Richards ja Paul Walker. He näyttelevät Tammya ja Michaelia, nuorta pariskuntaa, jonka elämä menee uusiksi Michaelin joutuessa leijonan syömäksi – kiitos Tammyn mustasukkaisen ja väkivaltaisen exän. Todelliseksi outoiluksi elokuva muuttuu, kun erittäin kyseenalaisessa laboratoriossaan työskentelevä tohtori Wachenstein (Terry Kiser) apureineen kaappaa koomaan vaipuneen Michaelin ja siirtää hänen aivonsa animatroniseen tyrannosaurukseen. Epäilyistä huolimatta leikkaus onnistuu, ja näin Michael saa uuden elämän – hieman erikoisemmassa ruumiissa tosin.
Ei kuitenkaan kulu kauaa, kun Michaelin sisimmässä alkaa kyteä raivo kaikkia pahiksia kohtaan. Hän lähteekin kostoreissulle – ja yrittää samalla saada rakkautensa Tammyn kanssa takaisin raiteilleen.
Kun Raffill oli leikannut tämän kieli poskella tekemänsä elokuvan kasaan, kyseessä oli verinen, R-ikärajan kauhukomedia. Rahoittaja ei kuitenkaan pitänyt näkemästään, sillä hän halusi tuotoksen olevan ”Disney-elokuva”. Tämän jälkeen ohjaaja palasi leikkauspöydän äärelle ja poisti elokuvasta tuottajan toivoman PG-13-ikärajan saadakseen sekä väkivaltaiset osuudet että kiroilun. Raa’asta 91-minuuttisesta elokuvasta tuli veretön ”teinielokuva”. Tästä huolimatta, kiitos sekopäisen aiheen ja hupaisan toteutuksen, 83-minuuttisesta Tammysta tuli vähitellen kulttielokuva.
Vuonna 2017 tapahtui fanien toivoma ihme: elokuvasta löytyi sensuroimaton 35 mm:n printti, joka kantoi alkuperäistä nimeä Tanny and the Teenage T-Rex. Tämä versio pääsi valkokangaskierrokselle ympäri maailmaa, ja se julkaistiin lopulta myös dvd:llä, blu-raylla sekä UHD-formaatissa.
Teinielokuvasta verimässäilyksi
91-minuuttinen Tanny and the Teenage T-Rex on se versio, jonka ohjaaja Stewart Raffill alun perin halusi julkaista. Ainakin osa elokuvan veritehosteista nähtiin Italian VHS-julkaisussa ja televisioesityksessä, mutta muualla maailmassa tämä Tammy and the T-Rex – Gore Cut -nimellä tunnettu versio sai ensi-iltansa vasta vuonna 2019.
Gore Cut -version lisäykset alkavat elokuvan viidennellä minuutilla kirosanojen muodossa. Koko elokuvan aikana kuullaan useita PG-13-julkaisusta poistettuja nälväyksiä, mukaan lukien pehmeät bastard-huudahdukset. Mukana on myös muutamia f-sanoilla höystettyjä repliikkejä.
Ronskimman kielenkäytön lisäksi Gore Cut sisältää myös hieman rivompaa lisämateriaalia. Esimerkiksi tohtori Wachensteinin ja Helgan (Ellen Dubin) välinen työsuhde saa uusia ulottuvuuksia, kun tohtori tarraa avustajansa rintoihin kiitellessään tätä Michaelin ”kidnappauksesta”.
Varsinaisen goren äärelle päästään elokuvan 30. minuutilla. Michaelin kallon avaaminen ja aivojen siirtäminen eroaa merkittävästi PG-13-versiosta, sillä kohtaus sisältää sekä graafisia yksityiskohtia että yllättävän erektiovitsin. Operaation jälkeen nähdään vielä lähes kolmeminuuttinen uusi kohtaus, jossa T-Rex puree yhden avustajan pään irti.
Loppuelokuvan aikana nähdään useita hurmeisia tehosteita, jotka ilahduttavat erityisesti 1990-luvun käsintehtyjen gore-efektien ystäviä. Gore Cutin viimeinen lisäys tulee juuri ennen lopputekstejä. Denise Richardsin strippauskohtaus on puoli minuuttia pidempi, mutta rohkeaa paljasta pintaa siinä ei edelleenkään nähdä.
Painostava klassikko
Seitsemän (1995) on David Fincherin ohjaama psykologinen trilleri, joka on tunnettu synkästä tunnelmastaan, äärimmilleen viedystä jännityksestään ja filosofisista teemoistaan. Elokuva on noussut lajityyppinsä klassikoksi ja kerännyt kiitosta niin visuaalisesta tyylistään kuin moraalisista pohdinnoistaan.
Elokuvassa seurataan veteraanipoliisi William Somersetia (Morgan Freeman) ja hänen kokemattomampaa mutta kunnianhimoista työpariaan David Millsiä (Brad Pitt). Parivaljakko tutkii sarjamurhaajan tapausta, jossa uhrit valikoidaan seitsemän kuolemansynnin mukaan: ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo.
Seitsemän on trilleri, jonka tarkasti suunnitellut lavasteet ja vaikuttavat maskeeraustehosteet luovat painostavan tunnelman heti ensikohtauksesta lähtien. Kaiken lisäksi huikeasti rakentuva loppukohtaus on yksi elokuvahistorian ikonisimmista.
Elokuvasta ei ole koskaan julkaistu pidennettyä erikoisversiota tai vastaavaa, mutta sen kotiteatterijulkaisut ovat silti poikenneet toisistaan. Erilaisissa julkaisuversioissa on ollut eroja muun muassa värimaailmassa, kuvarajauksessa ja ääniraidoissa. Nyt ohjaaja on kuitenkin muokannut ja korjaillut elokuvaa digitaalisesti uutta 4K-julkaisua varten.
Seitsemän kertaa seitsemän
Seitsemän nähtiin jo ensi-illassa kahtena erinäköisenä versiona, sillä muutama sata Yhdysvaltojen noin 2 500 esityskopiosta oli CCE-käsiteltyjä. Kyseisessä ”hopean säilytysprosessissa” palautetaan filminkehityksen aikana poistuva hopea takaisin esityskopioon, mikä lisää kuvan vaaleiden osien kirkkautta ja tummien sävyjen syvyyttä.
Myös ennen vuotta 2025 julkaistut kotiteatteriversiot poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi alkuperäiset 1990-luvun laserdisc- ja dvd-julkaisut olivat värimaailmaltaan ja kuvarajaukseltaan hyvin erilaisia vuoden 2000 dvd-painokseen verrattuna. Siinä missä tuo vuoden 2000 uusintapainos oli väreiltään aiempaa voimakkaampi ja ennen kaikkea vihertävämpi, vuoden 2010 blu-ray-julkaisu kääntyi enemmän oranssin puolelle – ja jälleen kerran uudella kuvarajauksella.
Ainoastaan Italian markkinoille julkaistu blu-ray oli värimaailmaltaan haaleampi – muistuttaen 1990-luvun julkaisuja – ja kontrastiltaan muita heikompi. Myös sen kuvarajaus eroaa muista julkaisuista. Erikoisin kaikista on kuitenkin vuoden 2009 Kanada-blu-ray: sen kuvasuhde on 1.78:1, tarjoten huomattavasti enemmän kuvaa ylä- ja alalaidoissa verrattuna kaikkiin muihin 2.40:1-rajattuihin julkaisuihin.
Mikä näistä edellä mainituista oli milloinkin ohjaaja David Fincherin mielestä definitiivinen versio, siitä ei ole varmaa tietoa. Hän oli joka tapauksessa mukana useiden eri julkaisujen työstövaiheessa.
Sen sijaan on selvää, että uunituore 4K-versio näyttää juuri siltä, miltä Fincher haluaa elokuvan tänä päivänä näyttävän. Elokuva on jälleen kerran värikäsitelty ja kuvarajattu uudelleen. Tämän lisäksi siihen on tehty lukuisia digitaalisia muokkauksia.
Oli kyseessä sitten aiemmin pelkkien valkoisten ikkunaverhojen sijaan nyt niiden läpi näkyvä kaupunki, 29. minuutilla kuvan oikealta puolelta aiemmissa julkaisuissa puuttunut rankkasade, 52. minuutilla sängyllä makaavan näyttelijän tekokäden lisäksi näkyvä oma käsi tai 65. minuutilla pöydällä oleva väärä Coca-Cola-muki – kaikki on nyt korjattu.
Sen verran pikkutarkkoja nämä fiksatut yksityiskohdat kuitenkin ovat, että suurin osa niistä jää valtaosalle katsojista täysin huomaamattomiksi.
Lue myös: Laula tai kuole! Nämä kauhuelokuvat ovat harvinaisia tapauksia
Lopussa on kuitenkin pari visuaalisesti merkittävää muutosta. Ensinnäkin taivaalla näkyy nyt pilviä jatkuvasti, eikä vain tietyissä otoksissa; aikaisemmissa julkaisuissa taivas oli välillä täysin pilvetön. Lisäksi viimeisen ampumisen aikana ensimmäisestä laukauksesta aiheutunut osuma saa aikaan nopean mutta selkeän veriroiskauksen.
Kuvallisten muutosten lisäksi 4K-version ääniraita on miksattu uusiksi. Erikoista kyllä, se on jätetty 5.1-kanavaiseksi. Alkuperäinen teatteriversio oli myös 5.1, mutta dvd:llä ääni oli miksattu 6.1-kanavaiseksi ja blu-raylla kanavien määrä nousi 7.1:een.
4K-version äänimiksaus ei kuitenkaan seuraa teatteriversion alkuperäistä linjaa. Esimerkiksi 18. minuutilla, kun Mills (Pitt) saapuu ahneus-rikospaikalle, taustalla kuuluvat poliisien keskustelut (”Who is this kid anyway?”) puuttuvat edelleen, aivan kuten kaikissa muissakin 2000-luvun julkaisuissa. Myös lopussa Millsin Somersetille (Freeman) esittämä kysymys ”What the fuck’s he talking about?” tapahtuu kuiskaten eikä huutaen, kuten alkuperäisissä 1990-luvun julkaisuissa.
Julkaisusta riippumatta Seitsemän on mestariteos, joka kuuluu jokaisen elokuvaharrastajan sivistykseen. Fincherin viimeistelemä 4K-versio on visuaalisesti hiotuin, mutta elokuvan vangitseva tunnelma oli kohdallaan jo vuonna 1995 – eikä se tule vanhenemaan koskaan.
Miten nähdä elokuvien eri versiot?
Tammy and the T-Rex on hankittava ulkomailta, mikäli haluaa sen jossain levyformaatissa. Sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa julkaistut blu-rayt ja UHD:t sisältävät elokuvan molemmat versiot. Leikkaamaton Gore Cut on katsottavissa Fawesome- ja Plex-suoratoistopalveluissa.
Seitsemän on julkaistu niin dvd:llä, blu-rayllä kuin UHD:llä suomeksi tekstitettynä. Kaikki versiot eroavat hieman toisistaan mitä kuvaan ja ääneen tulee. Elokuvan voi katsoa myös suoratoistopalvelu Maxista.
Teksti: Tom Kajaslampi
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.