Ridley Scottin vuoden 1979 Alien-hitin jälkeen franchise on nähnyt sellaisia ohjaajia kuin James Cameron, David Fincher ja Jean-Pierre Jeunet. Itsenäisen Alien: Romulus -elokuvan matka alkoi vuosia sitten, kun Fede Alvarez esitteli ideansa Scottille. Tämä vei sen 20th Century Studiosille, ja Alvarez alkoi työstää käsikirjoitusta Rodo Sayaguesin kanssa. He olivat yhdessä kirjoittaneet Sayaguesin ohjaaman Don’t Breathe 2:n.
Tuottaja Michael Prussin mukaan isoin haaste oli päivittää Alien tähän päivään. Alvarez tapasi muun muassa vuoden 1986 Aliensin tehneen Cameronin, joka antoi vinkkejä henkilöhahmoihin ja olentojen kehittämiseen.
– Aliensiin liittyy poistettu kohtaus, jossa siirtokunnan lapset juoksentelevat työntekijöiden joukossa, Alvarez kertoo. – Muistan ajatelleeni, millaista olisi olla siirtokunnassa kasvava teini ja mitä heille tapahtuisi parikymppisinä.
Siitä syntyi Romuluksen lähtökohta. Joukko nuoria siirtokuntalaisia metsästää käytöstä poistetun aseman teknologiaa voidakseen jättää tuomitun planeettansa, mutta tulevat herättäneeksi pelottavan olennon. Tarina sijoittuu noin 20 vuotta Alienin tapahtumien jälkeen ja 37 vuotta ennen Aliensia.
Nuoret sankarit
Ensimmäisenä roolitettiin elokuvan päähenkilö ja sankaritar Rain Carradine. Cailee Spaeny oli tehnyt sivurooleja elokuvissa kuten Pacific Rim: Kapina ja Bad Times at the El Royale, mutta on nyt noussut eturiviin Sofia Coppolan Priscillassa ja kevään Civil War -hitissä. Alvarez oli tavannut Spaenyn jo vuosia aikaisemmin, ja hän oli ohjaajan ykkösvalinta.
– Kirjoittaessani pistän esille näyttelijöiden ja muiden ihmisten kuvia saadakseni paremman yhteyden hahmoihin. Caileen kuva oli siellä ensimmäisenä.
25-vuotias Rain etsii vanhempiensa kuoleman jälkeen parempaa elämää Jackson’s Star -siirtokuntansa ulkopuolelta. Vapauden tavoittelussaan Rain joutuu taistelemaan henkensä edestä.
Rainin veli on kaivosyhteisön ja avaruusaseman takana olevan Weyland-Yutani-yhtiön luoma androidi. Ymmärtäväistä, avuliasta ja suojelevaa Andyä esittää sarjoista Industry ja Murder Is Easy tuttu David Jonsson.
– Elokuva on tunteiden vuoristorata ja jopa eksistentialistinen, Jonsson toteaa. – Se käsittelee ihmisten halua löytää rauha ja paikka jota kutsua omakseen, kodikseen.

David Jonsson esittää androidia.
Rainin entistä poikaystävää Tyleriä esittää Netflixin Shadow and Bone -sarjan Archie Renaux.
– Käsikirjoitus johtaa ensimmäisen Alienin taustoihin. Minusta oli hienoa, että Fede panosti käytännön efekteihin myös xenomorphin kohdalla, Renaux intoilee.
Tylerin Kay-siskoa esittää Isabela Merced, joka nähtiin Sicario 2: Soldadossa ja The Last of Usissa. Back to Blackin Spike Fearn on myös kaivoksissa työskentelevä Bjorn. Bjornin perhe on ottanut siipiensä suojaan elokuvadebyyttinsä tekevän Aileen Wun esittämän Navarron. Porukan alusta ohjastava teknisesti pätevä nuori nainen pitääkin nuorukaista veljenään.
Jo varhain tehtiin päätös kuvata aikajärjestyksessä. Se auttoi nuoria näyttelijöitä ymmärtämään avautuvaa tarinaa ja hahmojensa kaarta.
– Ensin kuvittelee tuntevansa Andyn, mutta sitten tuleekin yllätys. Häntä oppii tuntemaan uudelleen, mutta sitten tajuaa, ettei häntä tunne lainkaan, Jonsson kuvailee matkaa.
– Tämä ryhmä nuoria taistelee itse paremman elämän puolesta, kun yhtiö ei ole lupaustensa tasalla ja kääntää heille selkänsä, Renaux lisää.
Back to the Future
Alvarez halusi tehdä paluun Scottin alkuperäiseen elokuvaan.
– En vain tarinan tasolla vaan myös visuaalisella tyylillä. Halusin pitää sen yksinkertaisena ja keskittyä muutamaan henkilöön, joihin voi tykästyä, Alvarez kertoo. – Halusin perinteisen kauhuelokuvan, jossa on rajoitetusti hahmoja ja paljon käytännön efektejä. Halusin myös nostaa hattua aikaisemmille tekijöille.
Romuluksessa onkin silmäniskuja Jerry Goldsmithin ja James Hornerin scorelle Alienissa ja Aliensissa sekä Richard Greenbergin ja Phil Gibsin ikoniselle Alienin alkutekstijaksolle.
– Fede on ainutlaatuinen, Ridley Scott kehuu. – Hän turvautuu tietysti työryhmäänsä, mutta hän on moniammattilainen, joka osaa kaikkea myös itse.
Lähestymistapa edellytti, että jokainen elokuvassa käytetty avaruusaluksen ja -aseman sekä siirtokunnan tila rakennettiin studioon.
– Fede kertoi minulle jo varhain, että rakentaisimme isoja settejä, kertoo lavastaja Naaman Marshall. – Teimme kaiken mahdollisen oikeasti: Emme vain lavasteita mutta myös olennot, esineet, puvut. Pyrimme käyttämään tietokonetta vain viimeistelyssä.
Visuaalisista efekteistä vastannut Eric Barba toteaakin, ettei hänen osastonsa työn ole tarkoitus näkyä.
– Oikeat ympäristöt ja esineet auttavat näyttelijöitä mutta myös teknistä työryhmää, erityisesti kuvaajaa.
– Lavasteet olivat upeat. Ne eivät ainoastaan auttaneet, ne tekivät näyttelijäntyöstä hauskaa, tunnustaa Renaux.
Koska tekijät halusivat, että Alienin, Romuluksen ja Aliensin voi halutessaan katsoa trilogiana, he tutkivat tarkkaan vuosien 1979 ja 1986 elokuvia.
– Halusimme Romuluksesta aikakausielokuvan ja tutkimme Naamanin kanssa sen ajan futurismia, Alvarez selittää.
– Oli haaste luoda jotain uutta, joka sijoittuu jonkin muun taskuun, Marshall tunnustaa. – Tutkin Scottin ja Cameronin elokuvia ja napsin tekstuureja, värejä, muotoja.
Marshall kutsuu nuorten ohjastamaa Corbelan-alusta ”avaruuden traktoriksi”. Sen panelointi, ohjaimet ja näytöt muistuttavat Nostromosta, onhan sama yhtiö tehnyt molemmat alukset samoihin aikoihin. Corbelanin keittiö on kuin suoraan Nostromosta kuppeineen, kahvinkeittimineen, jopa muroineen. Alienin Weyland-Yutani-taskulamppu nähdään myös Romuluksessa.
Rakentamista avaruudessa
Hylätty Renaissance-asema koostuu kahdesta modulista. Muotoilultaan Romulus viittaa Aliensiin ja Remus Alieniin. Niiden lavasteet vievät neljä studioyksikköä ja sisälsivät vesitankin, hissikuiluja, käytäviä, laboratorioita, jäädytysyksikön, makuuhuoneyksikön ja telakointipaikan. Massiiviset lavasteet mahdollistivat kuvaamisen joka suuntaan.
– Pystyimme kääntämään kameraa 360 astetta, Marshall kertoo. – Fede oli innoissaan sen tuomasta vapaudesta, ja kaikki näkyvä on todellista.
– Suunnittelimme kaiken yhteistyössä muiden osastojen kanssa. Tuuletusaukoista siivilöityvä valo ja savu olivat todellisia, kytkimet ja näytöt toimivat oikeasti. Meidän oli tasapainoteltava sen suhteen, että lavasteet olivat tarpeeksi isoja ja yksityiskohtauksia kuvattavaksi mutta sopivan ahtaita ja klaustrofobisia näyttelijöille. Usein lisäsin kattoa mataloittavia tai liikkumista haittaavia elementtejä.

Cailee Spaeny kanavoi sisäistä Ripleytään.
Painovoimaefektit ovat pahamaineisen vaikeita toteuttaa oikein. Yhdessä kohtauksessa kolme näyttelijöistä saapuu telakointialueelle ja ajelehtii painottomina eri suuntiin, kunnes painovoima astuu voimaan. Se edellytti intensiivistä yhteistyötä stuntti-ihmisten, vaijerioperaattorien ja lavastajien välillä sekä kolmen päivän harjoituksia näyttelijöille. Alvarex kannusti tiimejä kehittämään monia tapoja hyödyntää painovoimaa ja painottomuutta, erityisesti pitkässä ja monimtkaisessa hissikuilukohtauksessa.
– Loimme neljä erilaista kuilua, joista yksi oli vain sisätila liikkuvalla takaseinällä. Pääkuilu oli vaakatasossa, ja kuvasimme siinä ”ylöspäin” suuntautuvaa liikettä valjailla, Marshall selostaa.
– Painottomuus oli meillekin haaste erityisesti xenomorphin kohdalla, jatkaa Barba. – Käytimme kaikenlaisia temppuja, vaaka- ja pystysuunnassa olevia lavasteita, vaijereita, cgi:tä, käytännössä kaikkia mahdollisia tekniikoita illuusion luomiseksi.
Stunttiryhmä harjoitutti näyttelijöitä viikkojen ajan kyseisiä kohtauksia varten.
– Jouduimme salille jumppaamaan voimaa keskivartaloon, kertoo Spike Fearn. – Mutta lenteleminen ympäriinsä parin päivän ajan oli sen arvoista.
– Herätimme kasarifuturismia tavoitellessamme henkiin tekniikoita, joita ei ole käytetty vuosikymmeniin, Alvarez myhäilee.
Kylmälaboratoriokohtauksessa näyttelijät joutuivat toimimaan puolimetrisessä vedessä jään sulaessa ja tilan tulviessa samalla kun facehugger-alienit hyökkäävät joka suunnasta. Tila oli lavastettava niin, että Wētā Workshopin teknikot pystyivät piileksimään siinä olentoja ohjaamassa.
Vanha kauhu nousee
Xenomorphiksi tai xenoksi kutsuttu Alien-hirviö on äärimmäinen ase. Sen veri on happoa, se ei tarvitse ravintoa ja se selviytyy millaisessa ympäristössä tahansa. Alvarez halusi toteuttaa sen vanhan ajan efekteillä, sillä hän halusi näyttelijöiden pystyvän reagoimaan todellisiin hirviöihin.
– Fede halusi pinnoista karkeita ja teräviä. Hän halusi siitä hain nahkaa: kosketa sitä ja olet vereslihalla, kertoo efektivastaava Shane Mahan (Aliens, Jurassic Park, Fallout).
Tiimin 80 efektitaiteilijaa loi neljä erilaista xenoa, joilla oli oma tarkoituksensa. Pää”sankari” oli lähes kaksi ja puolimetrinen, täysin animoitu robottinukke. Siitä oli myös nopeita ja dynaamisia liikkeitä varten kevyempi versio, jota yksi operaattori pystyi liikuttelemaan sauvoilla. Raajojen rankoihin oli kiinnitetty valoja, jotka tietyissä tilanteissa näkyivät kuoren läpi luoden hyönteismäistä vaikutelmaa. Kaksi muuta oli stunttinäyttelijän asuun kiinnitettäviä animatronisia päitä. Monissa kohtauksissa xenomorph onkin yhdistelmä robottia, stuntnäyttelijää, japanilaista bunraku-nukketeatteria ja cgi:tä.
– Yleisön pitäisi kuitenkin heti pystyä uskomaan näkemäänsä ja miettiä tarinaa teknisen toteutuksen sijaan, Mahan toteaa. – Silloin olemme tehneet työmme oikein.
Ainakin tuottajana toiminut Ridley Scott on sitä mieltä ja toivottaa yleisön tervetulleeksi takaisin avaruuden tyhjiöön ja sillä vaanivien tuntemattomien kauhujen pariin.
– Minun toiveeni on, että sukupolvi, joka näki alkuperäisen elokuvan, rakastuisi tähän, ja nekin, jotka eivät ikinä ole nähneet Alien-elokuvaa, tulisivat vedetyksi tähän uskomattomaan universumiin, Fede Alvarez julistaa.
– Hermostuttaa aina, kun katsoo jonkun muun versiota omasta työstään, kuten minulle on käynyt myös Blade Runnerin kanssa, Scott toteaa. – Mutta minusta Alien kaipasi todella tuoretta näkemystä. Olin nähnyt kolme Feden elokuvaa, joten tiesin hänen pystyvän siihen. Pidin myös hänen ideastaan nuorista päähenkilöistä. Se oli arvokas lisä, joten olin innoissani alusta asti. Sanoin hänelle: ”Sinulla on tässä melkoinen järkäle elokuvaksi.”
Kuvat ja haastattelut: Walt Disney Studios Motion Pictures Finland
Toimittanut Jouni Vikman
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.