Elokuvavuodesta 2023 jäivät erityisesti mieleen näyttelijöiden ja käsikirjoittajien lakot, jotka pysäyttivät Hollywoodin kuukausiksi.
Kuluneesta vuodesta voidaan tehdä toinenkin huomio. Vuosia kestänyt supersankaribuumi vaikuttaisi olevan ohi, eikä yksikään hittielokuva perustunut sarjakuvaan tai olemassa olevaan franchiseen.
”Alkuperäiset tuotannot tulivat muotiin jatko-osien tilalle vuonna 2023”, kommentoi IMAX-yhtiön pääjohtaja Richard Gelfond.
Oppenheimerin, Barbien, Taylor Swiftin ja Sound of Freedomin menestys, sekä The Flashin, Aquaman 2:n ja The Marvelsin sukeltaminen pakottavat Warnerin ja Marvelin kaltaiset megastudiot pohtimaan, mihin rahakoneisto jatkossa valjastetaan.
Vielä vuonna 2018 maailman tuottoisimpien elokuvien top 10 -listaan mahtui kuusi supersankarielokuvaa. Tilanne muistuttaa 1990-luvun alkuvuosia, jolloin menestyselokuvan jatko-osa oli lähes varma sijoitus. Renny Harlinin kaltaisilla ohjaajilla ei ollut vaikeuksia murtautua top kymppiin vanhalla (kunnon) 80-lukulaisella toimintakaavalla. Die Hard 2 oli maailman 8. tuottoisin elokuva vuonna 1990 ja Cliffhanger 10. tuottoisin 1993.
Todellisuudessa Renny pääsi ainoastaan hiipuvan roihun viimeisille hiilloksille, jonka sai karulla tavalla pian huomata itsekin.
Vuoden 1994 Pulp Fiction räjäytti pakan auki. Kylmä sota oli ohi ja ihmiset kyllästyivät loputtomiin jatko-osiin. Elokuvilta alettiin vaatia omaperäisimpiä tyylikeinoja, syvällisyyttä ja kulttuurillista tiedostavuutta. Miramax ja Quentin Tarantino määrittelivät, mikä Hollywoodissa on cool. Toimintasankarin prototyyppi ei ollut enää Schwarzenegger, vaan Will Smith. Ihmiset halusivat elämäänsä mielummin Forrest Gumpin kuin Rocky kutosen.
Ilmiö ei ole ainutlaatuinen. Jean-Claude van Damme, Chuck Norris ja Steven Seagal olivat aikansa sarjakuvasankareita, joiden ainoa tehtävä on käydä salilla, vetää trikoopuku päälle ja pullistella vihreän taustakankaan edessä. Käsikirjoituksessa kaavamaisuus on vain plussaa ja CGI hoitaa loput.
Vanhasta sanonnasta huolimatta historia ei kuitenkaan koskaan toista itseään, sillä aika, ihmiset ja olosuhteet eivät ikinä ole toistensa kopioita. 1990-luvulla murros ei vaikuttanut aivan kaikkeen, vaan tietyt elokuvatrendit jatkuivat kuten ennenkin.
Aikalaisen mielessä kokemus oli silti mannerlaattoja vavisuttava. Aliensin ja Die Hardin parissa kasvaneelle 12-vuotiaalle Pulp Fiction oli täydellistä hepreaa. Oli vaikea ymmärtää, mikä elokuvassa oli niin hienoa.
Ehkäpä supersankarielokuvien parissa kasvanut tämän päivän 12-vuotias kokee pian samanlaisen tunteen, kun Hollywoodin mannerlaatat rytisevät jälleen uuteen asentoon.
Lähteet: Variety, Box Office Mojo
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.