Puolitoista päivää kertoo Alma Pöystin esittämästä naisesta, joka joutuu ex-miehensä (Alexej Manvelov) panttivangiksi. Draamaa ja trilleriä yhdistelevän elokuvan kolmas keskeinen hahmo on Fares Faresin esittämä poliisi. Fares toimii nyt ensimmäistä kertaa myös ohjaajana. Puolitoista päivää tuli Netflixiin 1. syyskuuta. Ruotsalainen sisarlehtemme MovieZine tapasi Alma Pöystin Tukholmassa.
Tämä oli ilmeisesti hyvin raskas roolityö. Kuinka jaksoit tehdä sen?
Kaikkeen löytyy konstit. Roolihahmo käy läpi erittäin vaikeita asioita, ja oli upeaa saada kantaa häntä ja hänen tarinaansa. Se tuntui ristiriitaiselta, koska rooli on raskas, ja samaan aikaan istuin kuvauksissa autossa Alexein ja Faresin kanssa, jotka ovat maailman mukavimpia ihmisiä ja kollegoita. Koin, että minusta pidettiin hyvää huolta. Mutta voin sanoa, että roolihahmolla ei ollut niin hauskaa kuin Almalla. Se tuli hyvin selväksi näiden kuukausien aikana. Minulla on sellainen salainen supervoima, että pystyn nukkumaan missä ja milloin tahansa. Käytin sitä palautumiseen, ja kuvauksissa pystyin laskeutumaan takaisin pimeyteen, missä Louise oli. Minun oli pidettävä taukoja välissä ja yksinkertaisesti ladattava akkuja.
Kauanko kuvaukset kestivät?
Pari kuukautta. Roolihahmo istui enimmäkseen autossa ase ohimolla. Minun oli mietittävä, miten pidän huolta itsestäni, jotta oikeasti jaksaisin. Tätä roolia en halunnut viedä mukanani kotiin. Hän on siellä autossa, ja minä olen välillä vapaana.
Millaista oli työskennellä autossa pienessä suljetussa tilassa?
Meillä oli tosiaan iso kuvausryhmä pienessä autossa. Jotkut kohtaukset tehtiin studiossa, missä voi kuvata autonpuolikkaassa. Taikuri ei ehkä paljasta temppujaan, mutta on tietenkin keinoja, joilla se on fyysisesti täysin mahdollista tehdä. Mutta paljon kuvattiin ulkona tiellä.
Fares Fares ohjaa ja näyttelee yhtä pääosaa.
Et tuntenut Fares Faresia aiemmin. Miltä tuntui päästä työskentelemään hänen kanssaan?
Se oli todella mukavaa! Olen nähnyt Faresin elokuvia teini-iästä lähtien, joten oli melkein surrealistista oppia tuntemaan hänet. Olen nähnyt Chernobyl-sarjan viisi kertaa, ihan oikeasti. Tämä on aivan uskomatonta! Olen siis vakoillut häntä melko intensiivisesti muutaman viime vuoden ajan (naurua).
Miten projekti lähti osaltasi käyntiin?
Yritän aina päästä ohjaajan pään sisään. Meillä oli hieno tapaaminen, jossa harjoittelimme muutamia kohtauksia. Hän on kaikin puolin uskomattoman kokenut ja asiantunteva ammattilainen. Hän tietää kaiken, mikä liittyy elokuvan tekemiseen. Se tuntui niin hienolta, että unohdin kokonaan, että tämä oli hänen ensimmäinen ohjauksensa. Hän oli niin varma tekemisestään, ja hänellä oli niin selkeä visio. Fares kohteli kaikkia kunnioittavasti ja suurella sydämellä. Kuvauksissa oli mahtava tunnelma. Hän piti meistä huolta, ei vain näyttelijöistä vaan koko tiimistä. Luottamus ja vapaus, jotka hän antoi meille, olivat todella suuri lahja. Olen oppinut paljon näyttelemisestä sekä Faresilta että Alexejlta. Olemme hyvin erilaisia, mutta jokainen meistä on vahvasti sitoutunut ja välitämme siitä, mitä teemme.
Mitä mieltä itse olet Puolitoista päivää -elokuvasta?
Käsikirjoitus on erittäin hyvä. Mikään siinä ei ole mustavalkoista. Hahmot muuttuvat, ja yleisön näkemys näistä ihmisistä muuttuu, kun saamme tietää heistä lisää. Totuudesta tulee yhtäkkiä jotain muuta. Se muuttuu samoin kuin elämä: se on ristiriitaista ja mahdotonta ja toisinaan vaikeaa. Tarina on todella inhimillinen, eikä elokuva ole juuttunut mihinkään genreen.
Haastattelu: Annika Andersson / Moviezine
Kuvat: Netflix
Lue myös: Tilaa Episodin uutiskirje ja tiedät mitä katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan sähköpostiin tästä.