5. Antiviral
Lähitulevaisuudessa julkkisten palvonta on saanut sellaiset mittasuhteet, että ihmiset istuttavat itseensä idoliensa tauteja ja ostavat näiden soluista kloonattuja iho- ja lihaklönttejä. Surullisinta on, että palvotut julkkikset ovat julkkiksia lähinnä koska heitä palvotaan.
Erään virusfirman työntekijä harrastaa mustan pörssin kauppaa tartuttamalla työpaikallaan itseensä julkkisten viruksia ja purkamalla kotilaitteistollaan niiden geneettiset tekijänoikeusrajoitukset. Lopulta hänen kroppansa tekee tenän, kun hän istuttaa itseensä superjulkkiksen kuolettavalta vaikuttavan sairauden.
Brandon Cronenberg on kieltänyt saaneensa vaikutteita isältään, mutta Antiviral-kauhusatiiri on puhtaampaa body horroria kuin David Cronenbergin elokuvat ovat olleet vuosiin.
4. Premium Rush
Tätä nykyä ohjaajaksikin ryhtynyt Joseph Gordon-Levitt esittää pääosaa käsikirjoittajana paremmin tunnetun David Koeppin elokuvassa, joka jakoi toimituksen mielipiteitä. Osan mielestä se on ärsyttävä hipster-versio 1980-luvun milloin mitäkin ammattikuntaa romantisoivista juppileffoista. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että polkupyörälähetin kamppailu salaperäisen lähetyksen perässä pysymiseksi on nimenomaan modernin energinen toimintapurske.
Premium Rush yhdistää vauhdikkaaseen, katuvilinään sijoitettuun kuvaukseen modernia teknologiaa ja tämän hetken ilmiöitä kuten flash mobeja. Sen kerrontatapa on modernisti epälineaarinen toistaen samoja tapahtumia eri henkilöiden näkökulmasta antaen katsojalle mahdollisuuden ahaa-elämyksiin. Ennen kaikkea se on kuitenkin katsojan polkupyörälähetin asemaan suurkaupungin vilskeeseen asettavaa viihdettä.
3. Dredd
Myönnetään, nyt mennään hieman rimaa hipoen, sillä aivan tiukasti tulkiten Dredd on ollut Suomessa teatteriensi-illassa. Se oli kuitenkin vain rajatussa levityksessä ja vieläpä pelkästään tekstittämättömänä versiona, että päätimme soveltaa sääntöjä hieman laveasti.
Karl Urbanin äärimmäinen oikeudenjakaja on huomattavasti uskollisempi alkuperäiselle sarjakuvalle kuin Sylvester Stallonen versio vuodelta 1995. Muutenkin uusi Dredd sisältää samaa brutaalia, oman käden oikeuden ja lain kirjaimen rinnastavaa mentaliteettia kuin lähteensä. Elokuva myös yhdistää onnistuneesti futuristista dystopiaa klaustrofobiseen toimintaan ylivoimaista vihollista vastaan.
Dreddiä moitittiin siitä, että se olisi kopio Raid: Redemption -elokuvasta, ja ne kyllä muistuttavat toisiaan enemmän kuin pelkkä sattuma sallisi. Silti molemmat toimivat niin omissa maailmoissaan, ettei sillä ole väliä. Varsinkin, kun kyseessä on niiiiiin hyvä toimintapläjäyskaksikko.
2. Elämäni seinäruusuna
Kylmäävän Poikani Kevin elokuvan Ezra Miller ja teinifantasioiden kuten Harry Potter ja Percy Jackson tähdet Emma Watson ja Logan Lerman loivat lämpimän kasvutarinan ulkopuolisuudessaan vahvoina mutta herkkinä koululaisina alkuperäisteoksen kirjoittaneen Stephen Chboskyn ohjauksessa.
Lermanin esittämä ujo tulokas tutustuu uudessa koulussa Millerin ja Watsonin näyttelemiin vanhempiin oppilaisiin, jotka ottavat hänet siipiensä suojaan ja osaksi omaa pientä piiriään. Sen suojissa he oppivat uusia asioita itsestään, toisistaan, rakkaudesta ja elämästä yleensä.
Elämäni seinäruusuna -elokuvan kaltaisia tarinoita on kerrottu aikaisemminkin, mutta siinä on jotain katkeransuloista, joka voittaa katsojan puolelleen heti alusta alkaen. Siitä tulee jollain tasolla mieleen vuoden 1985 hieno teinidraama The Breakfast Club. Ei olekaan sattumaa, että kyseisen klassikon käsikirjoittaja-ohjaaja, teinielokuvien legendaarinen kuningas John Hughes olisi halunnut tehdä elokuvan ennen kuolemaansa vuonna 2009.
1. Meek’s Cutoff
Lännenelokuvako kuollut lajityyppi? Milloin viimeksi western on hallinnut Episodin Top 10 -listaa (joka ei ole ollut länkkärispesifinen)?
Elokuvassa joukko uudisraivaajia etsii vuonna 1845 tietä autiomaan läpi uusille asuinalueille. Hiljalleen joukkiota yhdistävät siteet alkavat natista liitoksissaan, kun erämaalle ei näy loppua ja elintarvikevarastot alkavat huveta.
Meek’s Cutoff -elokuvan ”menestystarina” Episodin toimituksessa on todellinen tuhkimotarina. Elokuvasta ei etukäteen tiedetty juuri muuta kuin että siinä on Michelle Williamsin, Bruce Greenwoodin, Shirley Hendersonin ja Paul Danon kaltaisia hienoja näyttelijöitä. Lehteen Meek’s Cutoffille varattiin minimaalinen tila, mutta kun sen arvioinut Niina Holm antoi elokuvalle neljä tähteä ja kehui sitä toimituksen tapaamisissa, yhä useampi kiinnostui sen näkemisestä. Lopputulos: useampia sijoituksia henkilökohtaisilla suosikkilistoilla kuin millään muulla vuoden 2013 kotiteatteriensi-illalla – monilla jopa listan ykkösenä.
Ääniä saivat myös:
11. Margaret
12. We Are What We Are
13. Game Chance
14. Ginger & Rosa
15. Ruby Sparks
16. God Bless America
17. This Is 40; Foxfire; Iceman; Compliance
21. Chained; Rubber; Lore
24. The Campaign; V/H/S
26. Robot & Frank; Ystäviä ja naapureita
28. Nuijat faijat; Lords of Salem; Naurava poliisi; The Tall Man; Damsels in Distress; Trance
34. Knife Fight; Ruma ankanpoikanen; 28 Hotel Rooms; The Words
38. Väri avaruudesta; Reluctant Fundamentalist; Bullet to the Head
41. Gone; Gambit; Lore; Rakkautta Detroitissa
45. Wham Bam Thank You Spaceman; Hemingway & Gellhorn; Hummingbird; Dead Man Down; Page Eight
50. Lockout; Käännekohta