Thea Sharrockin Wicked Little Letters perustuu oikeaan skandaalin, joka tapahtui Littlehamptonin kylässä Englannin etelärannikolla 1920-luvulla. Ei kuitenkaan kannata googlettaa kyseistä tapausta ennen kuin Sharrockin erinomainen elokuva on katsottu, sillä loppuratkaisun tietäminen vie elokuvalta pohjaa.
Elokuva seuraa kahden naapurin välistä sotaa. Edith (Olivia Colman) saa postissa useita kirjeitä, jotka sisältävät värikästä kieltä ja hurjia nimittelyjä. Edith on uskonnollinen nainen, joka asuu edelleen kotona isän ja äidin helmoissa, joten kirjeiden rumat sanat kauhistuttavat häntä.
Edith epäilee, että kirjeiden takana on hänen naapurinsa Rose. Nuori ja villi Rose (Jessie Buckley) on kiroileva yksinhuoltajaäiti, joka tapailee tummaihoista miestä ja viettää usein aikaa paikallisessa juottolassa. Poliisinainen Gladys (Anjana Vasan) ei kuitenkaan usko Rosen olevan kirjeiden takana.
Wicked Little Letters on simppeli elokuva. Elokuvan taika piilee Colmanin ja Buckleyn dynamiikassa, ja kyllähän mitä ihmeellisimpiä ja kekseliäitä loukkauksia sisältävä elokuva huvittaa aina. Sharrock tasapainottelee juonen sisältämää draamaa ja komediaa hyvin, ja Wicked Little Letters onkin oikeastaan elokuva sisäistetystä naisvihasta. Edith lukee kirjeitä kyyneleet silmissä ja pohtii, onko niissä kuitenkin jotain totuuden perää, onko hän sittenkin vanha, tissitön nauris?
Colman on mainiossa vedossa Edithin roolissa. Edith on vaikea rooli, sillä on vaikea kannustaa näin kankeaa ja heiveröistä hahmoa, mutta Colman tuo Edithin sisäisen taistelun hyvin esille. Colmanin roolisuoritus on naulitseva ja monisävyinen.
Buckley on myös erinomainen Rosena. Rose ei ole ihan yhtä perusteellisesti kirjoitettu hahmo, mutta Buckley tuo elokuvaan paljon kaivattua potkua kapinallisena äitinä, joka pelkää menettävänsä lapsensa, mikäli hänet todetaan syylliseksi kirjeiden lähettämiseen. Buckley onnistuu tuomaan paljon nyansseja rooliin, josta ei niitä löydy käsikirjoituksen osalta.
Jonny Sweetin käsikirjoitus kuitenkin pettää elokuvan miehet. Timothy Spall on vaikuttava Edithin tyrannimaisena isänä ja Malachi Kirby olisi varmasti mielenkiintoinen Rosen poikaystävänä, mutta Sweetin käsikirjoitus ei anna kummallekaan näyttelijälle heidän taitojensa arvoista materiaalia. Erityisesti Kirbylla ei juurikaan ole mitään tekemistä elokuvassa, vaikka Rosen parisuhde tummaihoisen miehen kanssa 20-luvulla olisi kestänyt enemmänkin tutkailua.
Vaikka Wicked Little Letters sijoittuu yli sadan vuoden takaisiin tapahtumiin, se tuntuu harvinaisen ajankohtaiselta. Mikäli Internet olisi keksitty 20-luvulla, Edith olisi saanut kuraa niskaansa Facebookin kommenteissa. Sharrockin elokuva on erinomaisen hauska elokuva, mutta sen teemat jäävät mietityttämään vielä pitkään lopputekstien jälkeen.
Maria Lättilä
Wicked Little Letters -elokuvan traileri
