Until Dawn (2015) julkaistiin alun perin PlayStation 4:lle, myöhemmin teoksesta julkaistiin 2024 uusintaversio PlayStation 5:lle ja PC:lle. Elokuvaversio taas on vähintäänkin mielenkiintoinen, sillä alkuperäinen peli on jo itsessään kokoillan elokuva, jossa pelaaja omien valintojensa perusteella loi itselleen interaktiivisen elokuvakokemuksen.
Tarina seuraa Cloveria (Ella Rubin), joka lähtee ystäväporukkansa kanssa etsimään kadonnutta siskoaan Melanieta (Maia Mitchell). Tämän viimeinen tunnettu olinpaikka on Harley’sin huoltoasema, missä he kohtaavat oudon tohtori Hillin (Peter Stormare). Tämä vihjaa Glorre Valleyn kylästä, jonne ystävykset lopulta päätyvät. Kylän kaupungintalo vaikuttaa siltä, että kukaan ei koskenutkaan siihen sitten vuoden 1998 lokakuun.
Pian päivä vaihtuu yöksi ja nuoret huomaavat olevansa mystisen tappajan jahtaamina. Käy myös ilmi, että jokaisen kuoleman jälkeen he jäävät jumiin aikasilmukkaan, jossa yö alkaa aina uudestaan.
Until Dawn -elokuva tekee kiinnostavia ratkaisuja. Groundhog Dayn (1993) tyylinen aikasilmukka toimii tällä kertaa hieman eri tavalla. Tappaja ei ole vain yksi naamioitu hahmo, vaan joka kierroksella porukkaa jahtaa maskeeratun tappajan lisäksi useampi muukin hirviö. Visuaalisesti elokuva on uskollinen lähdemateriaaliinsa, sillä pelistä tuttu sininen ja oranssi värimaailma on tässäkin versiossa mukana, mikä luo tyylillisesti ja visuaalisesti näyttävää tunnelmaa.
Vaikka kyseessä on kauhuelokuva, Until Dawn tuntuu enemmän kieli poskessa tehdyltä vuoristoratakokemukselta, jossa brutaalit kuolemat rytmittävät tarinaa. Osasyy tähän on se, että hahmot jäävät pinnallisiksi ja muistuttavat enemmänkin teinikauhuelokuvien kalkkunoita, joita nyljetään brutaalisti yksitellen. Elokuvan suurin ongelma on aikasilmukka, sillä kaiken alkaessa aina alusta ei päätöksillä tai kuolemilla tunnu olevan paljoa painoarvoa.
Until Dawn -elokuva on popcorn-viihdettä niin hyvässä kuin pahassa. Se on helposti lähestyttävä niille, jotka eivät ole peliä koskaan pelanneet, ja tarjoaa heille kevyen kauhukokemuksen. Niille, jotka tuntevat pelin entuudestaan, elokuva on ennen kaikkea mielenkiintoinen videopeliadaptaatio, sillä myös itse alkuperäinen peli on slasherkauhua yliluonnollisella twistillä ja sellaisena myös kliseinen ja monesti nähty. Elokuva on kuitenkin paremman puoleisia videopelisovituksia ja varmasti tyydyttää kauhugenrestä nauttivia katsojia.
Werneri Pihlajamäki
Until Dawn -elokuvan traileri
