Vuoden 2016 The Accountant oli riittävän suuri hitti, että melko pian sille päätettiin tehdä jatkoa. Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin pääsemme näkemään, kuinka autismin kirjolla oleva Christian Wolff (Ben Affleck) jatkaa seikkailujaan rikollisten kirjanpitäjänä auttaen näitä pesemään rahansa. Palkkiot ovat vähintäänkin kohtuulliset, ja välillä on turvauduttava väkivaltaan, johon sekä hänet että pikkuveli Braxton (Jon Bernthal) on jo pienestä pitäen koulittu.
Elokuvan tarinamaailmassa aikaa on kulunut kahdeksan vuotta. Yhdysvaltain valtiovarainministeriöön kuuluvan FinCENin johtaja Raymond King (J.K. Simmons) on jäänyt eläkkeelle. Hän yrittää selvittää, mitä Keski-Amerikasta lähteneelle perheelle on tapahtunut, kun hän joutuu väijytetykseen. Tapahtumapaikalle tulee edellisessä elokuvassa Rayn alaisena työskennellyt, nyt varajohtajaksi noussut Marybeth Medina (Cynthia Addai-Robinson). Hän tajuaa, että nyt tarvitaan pätevää apua lain laveammalta puolelta ja saa yhteyden Chrisiin.
Periaatteen miehenä Chris tarttuu toimeen ja haluaa pitää lupauksestaan kiinni loppuun saakka, vaikka mikä tulisi. Taustatukea hän saa veljeltään Braxilta, joka tässä elokuvassa on mukana koko matkan ajan. Sekä tietenkin ystävältään Justinilta (Allison Robertson, äänenä Alison Wright), johon hän jo lapsena tutustui Harborin neurotiedekeskuksessa. Justin asuu edelleen keskuksessa, jonne hän on koonnut autistinuoria tekemään ihmeitä tietokoneilla.
Jatko-osa on edellistä elokuvaa tiheämpitunnelmainen ja eheämpi kokonaisuus. Huumoria on tuotu mukaan veljellisen naljailun muodossa, joka on varsinkin Braxin alaa. Tappaminen sujuu kummaltakin veljekseltä yhtä helposti. Vaikka elokuva onkin ehkä hieman edellistä parempi hieman on siinäkin turhaa joutokäyntiä ja turhia sivupolkuja. Silti ohjaaja Gavin O’Connor ja käsikirjoittaja Bill Dubuque ovat selvästi ottaneet opiksi edellisestä elokuvasta.
Ainoa, mihin olisi todella halunnut muutosta, on autismikirjon ihmisten esittäminen. Heidät on typistetty vain sosiaalisesti rajoittuneiksi matemaattisiksi neroiksi ylivoimaisella aivokapasiteetillaan. Se on surullista stereotypisointia ja yksipuolistamista, kun puhutaan hyvin laajasta neurologisesta tilasta.
O’Connor on ohjannut tässä välissä Affleckin pääosittaman The Way Backin, jota on viime aikoina näytetty tiiviisti kaupallisilla tv-kanavilla. Dubuquen uralta on syytä nostaa esiin loistava Ozark-sarja.
O’Connor on vilauttanut mahdollisuutta venyttää elokuvasarja trilogiaksi. Jäämme siis odottelemaan jatkoa jatkolle.
Hannu Liekso
The Accountant 2 -elokuvan traileri
