Iranilainen tekijäduo Maryam Moghaddam ja Behtash Sanaeeha ovat jälleen myrskyn silmässä. Tekijöiden aiempi elokuva Ballad of a White Cow aiheutti Iranin hallinnon kritisoimisen vuoksi tekijöille vuosien oikeusjutun, mutta se ei estänyt kaksikkoa jatkamasta samalla linjalla. Pieni pala kakkua kuvattiin salaa, ja se sisältää yhtä lailla ”vaarallista” materiaalia: naisen pitämässä hauskaa ja juomassa viiniä ilman huivia. Valitettavasti Iranin päättävät tahot eivät ole kehittyneet tänä aikana: elokuvantekijöitä odotti matkustuskielto sekä muut erinäiset häiriköinnit. Nostan hattua kahdelle rohkealla taiteilijalle ja toivon, että kaikki päättyy heille hyvin. Hattu nousee vielä uudestaan, kun huomaa, millaisen elokuvan he ovat saaneet aikaan.
Seitsemänkymppisen lesken Mahinin elämä tuntuu tyhjältä. Hallinnon ahdistava läsnäolo ja naisia alistavat yhteiskuntarakenteet ovat tehneet onnellisista hetkistä harvinaisuuksia. Mahin kohtaa kuitenkin yllättävän ystävyyden lounaalla, kun vastaan tulee yksinäinen ja samanikäinen taksikuski Faramarz. Mahin kiinnostuu Faramarzista, mistä käynnistyy yllättävä tapahtumaketju, josta seuraa vanhan kaksikon viimeinen romanssi.
Pieni pala kakkua on läpeensä hurmaava elokuva. Kahden yksinäisen vanhuksen rakkaustarina on toki nähty aiemminkin, mutta Pieni pala kakkua poikkeaa massasta aitoudellaan. Elokuva sijoittuu ankeaan ja kylmään yhteiskuntaan, joka jatkuvasti kohtelee kaltoin tarinan kumpaakin päähenkilöä. Siksi puhtaan ja lämpimän romanssin näkeminen tässä maailmassa tuntuu voimaannuttavalta ja aidolta.
Rakkauselokuva vaatii toimiakseen hyvät rakastavaiset, mikä ei ole tälle teokselle ongelma. Mahinin ja Faramarzin kemia toimii erinomaisesti, ja kaksikon väliset keskustelut ovat sydäntä lämmittävää seurattavaa. Tässä auttavat loistavat näyttelijät. Esmaael Mehrabi löytää yksinäisen ja hiljaisen vanhuksen karikatyyriin paljon eloa, kun Lily Farhadpour loistaa suorasukaisena mutta lämpimänä Mahinina.
Pieni pala kakkua on kaunis ja sydäntä lämmittävä, mutta hyvän mielen elokuvaksi en sitä uskalla kutsua. Elokuvasta löytyy myös useita rankkoja ja musertavia hetkiä, joista vastaavat usein viranomaiset sekä yhteiskunnan asettamat rajat. Mukana on myös pohdintaa vanhenemisesta, kuolemasta sekä elämän menetyksistä, jotka tuovat usein lähes väkisin muutaman kyyneleen silmiin. Kokemus on silti ennen kaikkea voimaannuttava, vaikka pohjavire onkin traaginen.
Päällimmäisenä elokuvasta jää mieleen tarina ja hahmot, mutta se on myös teknisesti varsin pätevä. Erityisesti lämpimällä värimaailmallaan sekä kauniilla kuvauksellaan. Vähän yli puolentoista tunnin elokuva etenee erinomaisesti ja kun siihen jää kiinni, se kuin sujahtaa ohi.
Pieni pala kakkua on syvästi kaunis elokuva. Se on tarina lämpimästä illasta kylmässä maailmassa. Kaksi ihanaa päähenkilöä hurmaavat katsojan, kun teemat ja tarina jättävät syvän vaikutuksen. Yksi tämän vuoden ilahduttavimmista yllätyksistä.
Justus Elo
Pieni pala kakkua -elokuvan traileri
