Katsojan kieroutuneen päähenkilönsä puolelle väkisinkin käännyttävä Mr. Brooks onnistuu sulavuudellaan antamaan anteeksi hajanaisen rakenteen ja täydellisen moraalittomuutensa.
Nimihenkilö herra Brooks (Kevin Costner) on arvostettu liikemies, erittäin hyvin toimeentuleva ja onnellisesti naimisissa oleva säntillinen tehtaan omistaja. Hyväosaisen ja järjestelmällisen kuoren alla kuitenkin piilee kaaos: Brooksin sivupersoona Marshall (William Hurt). Marshall nauttii tappamisesta ja on saanut suostuteltua Brooksin murhatöihin sen verran usein, että sarjamurhaajan jäljillä on Demi Mooren esittämä etsivä Tracy Atwood. Brooksin pikkutarkkuus on kuitenkin pitänyt johtolangat minimissään.
Brooks on jo pitkään saanut tukahdutettua Marshallin kuiskuttelut, ja nyt hän ilmoittaa, että tämä kerta saa olla viimeinen. Tappajanviettiinsä tuskastunut Brooks tekee halussaan veriteoista eroon virheen: kaikista varotoimista huolimatta murhalle ilmaantuu todistaja (Dane Cook). Yllättäen herra Smithiksi itsensä esittelevä mies ei ilmiannakaan Brooksia, vaan vaatii päästä seuraavalla kerralla mukaan tappamaan. Murhaamisesta eroon haluava Brooks ei siis ainoastaan joudu palaamaan veritöihin, hänen on raahattava mukanaan impulsiivista ja kärsimätöntä Smithiä. Samaan aikaan Brooksien opiskelijatytär (Danielle Panabaker) palaa kotiin käyttäytyen isäpapan tarkan silmän mukaan hieman omalaatuisesti.
Brooksin toimet ja Atwoodin tutkimukset ovat kuin kahdesta eri elokuvasta, niin erillään toisistaan ne pysyvät. Elokuva on selvästi Brooksin puolella, ja Costnerin ja Mooren karismakaliiberien erosta johtuen katsojakin huomaa jännittävänsä, selviääkö kylmäverinen murhaaja useasta yhtäaikaisesta pinteestä.