Generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan tekstiä, kuvaa, videota ja ääntä, joka näyttää ihmisen tekemältä. Sen laajat mahdollisuudet ovat saaneet aikaan valtavasti keskustelua. Samalla on syntynyt myös uhkakuvia. Monet luovaa työtä tekevät pelkäävät, että generatiivinen tekoäly syrjäyttää ihmisen.
Elokuva-alalla on jo käytössä erilaisia tekoälyä hyödyntäviä ohjelmia, mutta näyttää siltä, että tekoäly ei ole korvaamassa ihmistä elokuvantekijänä – ainakaan vielä pitkään aikaan.
Verkkojulkaisu IndieWire kirjoittaa, että ei ole syytä paniikkiin. Mikäli toimittaja Chris O’Faltin artikkelia on uskominen, generatiivinen tekoäly ei näy valkokankaalla vielä lähivuosina. O’Falt kertoo haastatelleensa kymmeniä elokuva-alan luovia työntekijöitä, jotka ovat käyttäneet Midjourneyn ja Adobe Fireflyn kaltaisia tekoälypohjaisia ohjelmia. Asiantuntijoiden yleinen kommentti on, että työkalut herättävät ihastusta ja kiinnostusta, mutta niissä nähdään myös merkittäviä rajoituksia.
Artikkelin mukaan yksi ongelma tekoälyyn liittyvässä keskustelussa on se, että sitä hallitsevat suuryritysten edustajat, liikemiehet ja johtajat. Luovaa työtä tekevät ihmiset näkevät asian toisin kuin he.
Alan ammattilaisten mielestä generatiivinen tekoäly on merkittävä edistysaskel, mutta silti se on vain yksi monista teknologisista murroksista, jollaisia elokuvateollisuudessa on nähty muutaman vuoden välein. Näitä ovat olleet muun muassa digitaaliset tehosteet, CGI-animaatio ja virtuaalitodellisuus. Harva luovaa työtä tekevä on sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly pystyisi korvaamaan ihmisen.
Sony Pictures -yhtiön toimitusjohtaja Tony Vinciquerra on ehkä kovaäänisin tekoälyn tukija elokuvapomojen keskuudessa. Vinciquerra näkee tekoälyssä rajattomasti mahdollisuuksia. Hänen mukaansa elokuvien tekemisen suurin haaste on kalliit tuotantokustannukset. Tekoälyn avulla elokuvia ja sarjoja voitaisiin tuottaa tehokkaammin.
Monet elokuvantekijät ja tehosteiden suunnittelijat ovat samaa mieltä siitä, että tekoälyn suurin etu on nopeus. Se auttaa tekijöitä siirtämään ideansa nopeasti konkreettisiksi visuaalisiksi elementeiksi.
Harva ammattilainen kuitenkaan uskoo tekoälyn pystyvän tuottamaan valmista elokuvakokemusta. Tekoälyn käytössä on monia käytännön esteitä jo tekijänoikeuksista alkaen.
Jos elokuvantekijöiltä kysyy, tekoäly ei kykene luomaan inhimillisiä tarinoita. Taiteen tekeminen vaatii edelleen ihmisen kosketusta, ja sen halutaan vetoavan tunteisiin. Tekoälyn generoimissa hahmoissa ei kuitenkaan näy tunnetta, sanoo Diana Williams, entinen Lucasfilmin työntekijä, joka johtaa nykyään omaa luovan alan mediayhtiötä nimeltä Kinetic Energy Entertainment.
”En näe niissä sielua. Vain kuolleita katseita.”
Generatiivinen tekoäly toimii tekijöiden mukaan lähinnä ideointivaiheen apuvälineenä, jolla voidaan suunnitella elokuvan visuaalista ilmettä ja tehdä kokeiluja kustannustehokkaasti. Kokonaisuuden loppuun saattamiseen tarvitaan edelleen ihmistä. Elokuvateollisuus jatkaa tekoälyn hyödyntämistä eri tavoin, ja sen merkitys tulee kasvamaan tulevina vuosina. Silti alan ammattilaiset ovat vakuuttuneita, että tekoäly ei voi koskaan korvata ihmisen kosketusta ja taiteen ydintä.
Jussi Huhtala
Tässä kolumnisarjassa tarkastellaan kotiteatterijulkaisuja ja striimipalveluja sekä niihin liittyviä ilmiöitä. Seuraa kirjoittajaa X:ssä: @JussiHuhta1a tai Blueskyssa: @jussihuhtala.bsky.social
Sarjan edellinen kolumni:
Menneisyyden haamut: Me olemme muukalaisia kaikki