Arvostelussa Night Visions -festivaalin espanjalainen fantasia.
Finisterrae (2010)
Ohjaus Eddie Saeta
★
Finisterrae on tapauksia, joille on epäreilua antaa muuta kuin yksi tai viisi tähteä. Se on katsojasta riippuen joko täydellinen taidepaukku tai surkeinta tekotaiteellista roskaa. Sen voi myös katsoa olevan täydellistä roskaa, jolloin arvostus asteikon ääripäihin on jälleen katsojan mausta tai mielentilasta kiinni.
Kaksi kummitusta, joita esittävät lakanoihin pukeutuneet miehet, haluavat lopettaa aineettoman olemassaolonsa ja lähtevät vaellukselle palatakseen ihmisten maailmaan. Välillä kuljetaan jalan, välillä hevosella, välillä rullatuolilla. Matkalla puhutaan käsittämättömiä ja nähdään ja tehdään outoja asioita. Mitään järkeä millään ei ole, tärkeintä on matka.
Elokuvaa ei sen typerryttävyydestä huolimatta ole vaikea katsoa, se on taidokkaasti kuvattu ja se on täynnä visuaalisesti kauniita kuvia. Jollakin tasolla sen omituisuus myös kiehtoo.
Nautinnon estää kuitenkin tunne siitä, että kyseessä on joko Alejandro Jodorowsky -fanin kunnianosoitus, johon on esikuvalta saatu kopioitua vain pinta, tai omiin taitoihinsa ihastuneen diivan katsojille pottuiluprojekti. Missään vaiheessa ei tule tunnetta siitä, että elokuva olisi oikeasti tehty jonkinlaisen rehellisen vision lumoissa.
Jouni Vikman